Se mikä toimii kännykkämarkkinoilla, ei toimi sosiaali- ja terveyshoidossa. Nokia, monopolifirma, menetti monopoliasemansa kännykkämarkkinoilla, kännykkä on vapaaehtoinen viihdehyödyke.

Sosiaali- ja terveys ei ole vapaaehtoinen viihdehyödyke.

Pakko saada-hyödykkeiden markkinoilla on yritysostoille rahoittaja: kuluttajat. Siksi pakko saada-markkinat monopolisoituvat nopeasti, ja siksi pakko saada-markkinat houkuttelevat kansainvälistä pääomaa.

Kilpailuvirastossakin on epäpätevää porukkaa: kun Yle myi antenniverkkoaan, niin KV:n epäpätevät sanoivat että markkinatilanne ei muutu. Yle, julkisen palvelun firma, möi antenniverkkoaan  pääomasijoittajalle, ja muka ei markkinatilanne muuttunut. Julkinen monopoli ja yksityinen monopoli, tästä KV:n epäpätevät päättelivät että tilanne ei muutu mihinkään.

KV:ssä on luultavasti kauppakorkeakoulusta valmistunutta porukkaa, vaikka pitäisi olla kansantaloustiedettä opiskellutta porukkaa.

Julkiselle monopolille on vahva perustelu: julkista monopolia voi tehostaa, yksityistä ei. Kuluttajat ja työntekijät, eli samat henkilöt kuluttaja-työntekijät,  omistavat demokraattisesti julkisen pakko saada-hyödykkeitä tuottavan monopolifirman.

Yksityistäjät ovat kyllästyneitä kuntien ja valtion riitoihin ja ristiriitoihin. Yritystoiminnassa riidat ja ristiriidat hoidetaan salaisesti yrityssalaisuuden takana.
 
Yksityinen monopoli vie päätösvallan ulkomaille, siksi koska Suomen rajojen ulkopuolella on ainakin 1000 kertaa enemmän ihmisiä ja ainakin 100 kertaa enemmän rahaa.

Yksityistäjät, ymmärtämättömyyttään ja tahattomasti,  haluavat että ulkomaat valloittavat Suomen ja vievät Suomelta, Suomen kansalta,  itsenäisyyden, eli päätösvallan.

Mitä yksityistäjien isoisoisät ja isoisät tekivät 1939--1945? He estelivät päätösvallan siirtymistä ulkomaille.