Jotain todella huolestuttavaa nousi mieleeni tänään

Suomessa on eniten rahaa ikinä. Kuitenkin yhteiskunnassa toisaalla säästetään, leikataan, tehostetaan ja kilpailutetaan.

Yhteiskunta on kirosana oikeistolle. Valtio on kirosana oikeistolle. Kunta on kirosana oikeistolle. "Me" on kirosana oikeistolle. Valtion järjestämiä toimintoja ollaan ajamassa alas, koska niillä autetaan yhteiskunnan heikompia.

Nykyisin vallalla oleva uskonto, vahvemman oikeus (eli markkinamekanismi, markkinat), oikeuttaa tähän. Julma vahvemman oikeus on nitistämässä heikompia ja siirtää heikompien hyväksi menneitä rahoja vahvemmille: kuntien palvelujen on annettu rapistua, kuntien rahoitusta on leikattu, ja rahoilla on alennettu tuloveroa.

Tuloveron alennuksesta hyötyvät vaan ne jotka maksavat valtion tuloveroa: työelämän ulkopuolella olevien tulot ovat niin pienet että he eivät maksa valtion tuloveroa, ja ehkä pätkä/silppuhommien työntekijöiden.

Älykkäät ja terveet hyötyvät tietysti, jos joka asiassa pitää kilpailla muitten kanssa. Oikeisto kuvittelee heikompien ihmisten pärjäävän ilman valtion tukea  kilpailussa vahvempien kanssa, koska  oikeisto  pitää  heikompia  laiskoina. Oikeiston mielestä köyhä on laiska.

Vahvojen ihannointi ja heikompien ihmisten vainoaminen haiskahtaa 1930-luvun Saksalta.

Minusta tässä on häivähdys jostain arjalaisesta, jostain fasistisesta, kansallissosialismista; tajusin tänään tämän jotenkin muistuttavan natsi-Saksaa 1930-luvulla. Vahvojen ihannointi ja heikkojen ahdistaminen, heikompien  ihmisten vainoaminen.

Oikeiston kylmä ja julma asenne heikompiin ihmisiin. Yksinkertaisesti heikompien ihmisten olemassa olon kieltäminen: vahvemman oikeuden kannattajien mielestä ihmiset ovat samantasoisia, jolloin heikommat ovat vaan laiskoja - eikä ole mikään vitsi; keskustelupalstoilla on nähty tällainen asenne. 

Heikommista ihmisistä eroon pääseminen sillä, että uhkailemalla heidät motivoidaan ihannoiduiksi vahvemmiksi ihmisiksi. Heikommassa asemassa olevien epäsuora syyttäminen laiskuudesta. Heikompien ihmisten väittäminen vaan laiskoiksi: itseaiheutettu heikkous, itseaiheutettu köyhyys, itseaiheutettu sairaus.

Vain toistensa kanssa tekemisissä olevien nuorehkojen, älykkäiden ja terveiden ihmisten (=oikeiston äänestäjät) alitajuinen inho: laitoshoidossa oleviin vanhuksiin tai yleensä vanhoihin ihmisiin, sairaisiin, vammaisiin, työttömiin, lihaviin, kuolemaan. Alitajuinen inho ajaa heidät kannattamaan markkinamekanismin käyttöönottoa ihmistenkin keskuudessa, eikä vain yrityselämässä.