sunnuntai, 26. elokuu 2018

Systeemi ja organisaatio, mitä eroa.

Ihmiset, no ainakin ihmiset, perustavat organisaatioita. Organisaatio eli järjestö, esimerkkeinä Tasavalta, puolue, kunta, yritys, ammattiosasto, pankki, armeija.

Jos uuteen yritykseen ja uuteen asemaan menee töihin, niin parin kuukauden kuluttua siihen leipääntyy ja alkaa tekemään asioita intuition/alitajunnan avulla tiedostamattomasti, enää ei tarvitse ajatella tietoisesti. Nyt ihminen on organisaation osa, hänellä on perspektiivi (Nietzschen termi) omaan organisaatioon, hän tekee tulkintoja asioista omasta näkökulmastaan, hänellä on yksi konteksti, jossa hän tulkitsee asioille merkityksiä. Hän hahmottaa organisaatioparadoksin ylempiensä suhteen ja osaa delegoida ne asiat ylemmäksi, jotka ei ole hänen vastuullaan. Ja delegoida vertaisilleen ja alaspäin.

Systeemi on jotain, johon on objektiivinen näkökulma, systeemiin on jumalanäkökulma, systeemi on jotain johon ihminen ei ole leipääntynyt.

Organisaatiossa on intersubjektiivisuutta ja systeemissä on objektiivisuutta. Kun uuteen organisaatioon menee ensimmäisen päivänä, niin organisaatio näyttäytynee systeeminä, organisaatioon on objektiivinen näkökulma.

Nämä tuoreet silmät ja tuoreet korvat on se, miksi ulkopuoliset konsultit (organisaatioissa, ja avioliitossa psykologit!) ovat hyödyllisiä. Ulkopuolinen ihminen näkee organisaation .... systeeminä! Objektiivisena systeeminä, joka osallisille on intersubjektiivinen  --- hmm... jotain outoa tässä, ehkä intersubjektiivisuus on jotain jota yritetään vaatia organisaatioon leipääntyneiltä!

Kaikilta organisaatiossa leipääntyneiltä ei todellakaan saada intersubjektiivista otetta omaan organisaatioon, he on liian väsyneitä ja stressaantuneita.

Systeemi on jotain johon on objektiivinen näkökulma, organisaatio on jotain johon pitäisi yrittää löytää itsestään intersubjektiivinen näkökulma -- ja hyväksymään muiden intersubjektiiviset näkökulmat--, varmaan 20% kykenee löytämään intersubjektiiviset näkökulmat ja sietämään organisaatioparadoksia ylempiensä kanssa, sietämään eri konteksteja, koska organisaation eri tasoilla on erilainen mutta melkein sama konteksti.

Sitten on he, jotka uskoo oman näkökulmansa aina olevan se objektiivinen näkökulma organisaatioon. Näiltä leipääntyneiltä puuttuu tuoreet korvat ja silmät, he sortuu rakentelemaan luonnontieteellisiä matemaattisia yhtälöitä, koska luulevat omaavansa objektiivisen jumalanäkökulman systeemiinsä, vaikka ovat niitä leipääntyneitä, jotka ei kykene intersubjektiivisuuteen.

 

 

keskiviikko, 4. heinäkuu 2018

Arvotyhjät poliittiset laidat: uusliberalistit oikealla ja nykyfeministit vasemmalla 

Suvaitsevaisuus äärimmilleen vietynä on arvojen puutetta. Arvojen puute tarkoittaa tahdon puuttumista. Äärisuvaitsevaiselta puuttuu oma tahto.

Empiiriset todisteet: 0--10 v. lapsilta puuttuu arvot, joten puuttuu oma tahto ja heitä voidaan manipuloida.

Eettis-moraaliset arvot voi olla hyviä tai huonoja. Äärisuvaitsevaisen ja äärisuvaitsemattoman ero on se, että äärisuvaitsemattomalla on eettis-moraalisia arvoja.

Sateenkaariväki luulee, että moraali ja Raamattu on sama asia, joten he inhoaa arvoja. Modernit feministit ovat sateenkaariväkeä, joten he inhoaa arvoja.

Empiiriset todisteet sateenkaarifeminismistä: suvaitsematon i*slam jyrää heidän feminisminsä. Sateenkaarifeministit ei arvosta edes omaa eettis-moraalista arvopohjaansa ts. feminismiä!

Katselin ehkä viime vuonna ruotsalaisen dokumentin feminismistä. Klassiset feministit arvosteli modernia feminismiä.

1991-2008 on ollut pelkkää ihmiskunnan taannuttamista pelkkään liiketalouteen pankkiirien vallan alle. Pankkiirit teki alamaisistaan suvaitsevaisia eli he poisti alamaisiltaan oman tahdon. Muun muassa moderni feminismi ja stubbilainen uusliberalismi ovat ilman omaa tahtoa nykyään

Meiltä puuttuu eettis-moraaliset arvot ja näiden tilalla on liiketaloutta. Wikipediasta ei löydy filosofisia artikkeleita, jossa kerrottaisiin, että vapaa tahto edellyttää eettis-moraalista arvopohjaa, koska näin alkeellisia asioita ei ole ennen tarvinnut filosofoida !!

Liiketalouden soveltaminen luonnontieteellis-tyyppisenä totuutena ihmistieteissä on vienyt meiltä arvot, luonnontieteissä ei ole etiikkaa&moraalia. Hörhöpoliitikot perustelee itselleen, että luonnontieteiden suurmenestys 1900-luvulla oikeuttaa hörhöilyn.

Eurooppa on syvässä eettis-moraalisessa kriisissä.

 https://twitter.com/pkausuiskasi/status/1014489053528510464


LISÄPOHDINNAT TÄÄLLÄ Vuodatus.netissä

(ei vielä mitään)


keskiviikko, 25. huhtikuu 2018

Näkökulmat ovat etiikan perustavia osia, jotka puuttuu klassisista luonnontieteistä

Tviitit

http://http://www.libera.fi/blogi/alkon-selviytymistaistelun-seuraava-era-etamyynti/… [ Libera perustelee kansanterveyden avulla??? Liberassa ei edes älytä mitä on kansanterveys]

Liiketalouden (klassisen) luonnontieteen versio, jossa ollaan objektiivisia, ilman näkökulmia, ilman ristiriitoja, ei älyä kansanterveyttä

Tuollainen liiketalous ja kansanterveys ovat organisaatioparadoksissa keskenään ja klassinen luonnontiede luulee tämän loogiseksi ristiriidaksi

Olen "ristiriitainen" ihminen, lyhyellä tähtäimellä kannatan liiketaloutta ja pidemmällä tähtäimellä kannatan kansanterveyttä. Sekäettä.

Klassinen luonnontiede tietää että olen vääristynyt olio, kun toimin heidän näkökulmastaan ristiriitaisesti.

Objektiivinen ilman näkökulmia oleva klassinen luonnontiede, siitä puuttuu #etiikka, jonka eräs oleellinen jäsen on #näkökulmat.

Jos ei ole näkökulmia, niin ei ole etiikkaakaan?!

Mulla on samaan aikaan 2 näkökulmaa, lyhyemmän- ja pidemmän tähtäimen, jotka jopa on "ristiriidassa", klassinen luonnontiede ei älyä minua.

En ole olemassa. Perustelut: klassinen luonnontiede :)

https://twitter.com/pkausuiskasi/status/989141698692505601

Lisää pohdiskelua

versio 1.2

Peruskoulun matematiikan tunnilla on objektiivisia asioita, ilman näkökulmia ja ilman ristiriitaisuuksia. 2 + 3 = 5, tämä pätee kaikkialla, ei tarvitse olla tietoinen että missä kontekstissa ollaan väittämässä että 2 + 3 on 5.

Yrityksen johdossa yhteenlasku pätee ihan samalla lailla kuin yhteiskunnan johdossa. Yritys ja yhteiskunta on eri konteksteja, mutta yhteenlasku pätee riippumatta kontekstista. Yhteenlasku on objektiivisesti totta, se pätee vaikka... Andromedan galaksissa.

Yritykset ovat yhteiskunnan osa, kuten elefantilla on osia, kuten kärsä, jalat, häntä jne.

Yhteiskunta ja elefantti ovat organisaatioita. Organisaatiossa on organisaatioparadokseja.

Mitä se objektiivisuus on? Minusta tässä on kyse näkökulmien puuttumisesta... mutta mitä eroa ja yhteistä on näkökulmilla ja kontekstilla.

Objektiivinen tieto väittää itsestään, että siihen on vain yksi näkökulma, että sitä ei voi tulkita mitenkään. 

Asioita voidaan tulkita konteksteissa ja saada erilainen tulkinnantulos. Liittyykö näkökulma tähän tulkitsemisprosessiin tai jotain...

Jos sokeat miehet tunnustelee elefanttia.... niin sokeus on näkökyvyttömyyttä. Onko sokeilla joku konteksti, jos heillä ei ole näkökulmaa??

Onko näkökulma itse asiassa havaintojen tai havaitsijoiden välinen kulma???

Onkohan näkökulma enemmän kuin konteksti??? Mä en usko, että näkökulma ja konteksti on sama asia.

Näkökulma voisi olla se kulma, joka on kahden eri havainnoitsijan välillä. Täten heillä voisi olla oma konteksti, jossa tulkitsevat asioita. Jos näkökulmaa ei ole, se olisi nolla, molemmat tulkitsee samassa kontekstissa.

Jos joku asia on oikeasti näkökulmaton, niin kaikilla ihmisillä on siihen asiaan sama konteksti, kaikki tulkitsevat asian samoin.

Onko olemassa sama näkökulma, mutta eri konteksti? Ääh.. nyt kun kirjoitin tuon ja luin sen, niin mitä on "sama näkökulma"... Tarkoittaako "sama näkökulma" sitä että ei ole näkökulmaa ollenkaan.

"Sama näkökulma" siihenhän vaaditaan jo kolme havaintoa: ensin on joku perusnäkökulma, ja siihen suhteutetaan havaitsijoiden näkökulmia??? Perusnäkökulmaan nähden voi olla kaksi samaa näkökulmaa. Jaa siis jos oikean näkemisen termejä käytetään vertauskuvallisesti ajattelun näkökulmiin, niin tässä ollaan jotain logiikkaa rakentamssa.

Jos on näkökulma sama, mutta etäisyys eri. Tästä tulee mieleen organisaation tasot, olen sitä mieltä että organisaatiossa on aina joku asia joka tulkitaan eri lailla. Eri organisaatiotasoilta on eri lailla etäisyyttä asioihin.

"Minulla on eri näkökulma"-lause kertoo, että ihminen hyväksyy eri kontekstien olemassaolon ja hyväksyessään kontekstien olemassaolon hän hyväksyy, että joku asia tulkitaan eri lailla eri asiaksi.

Kuinka pitkään voi oikean näkemisen termejä käyttää työkaluina (mentaalisina välineinä), joilla analysoi ajatuksia useiden ihmisten mielissä? Eiköhän oikea termi ole analogia tai vertauskuva tai metafora  --näiden välillä näkee erilaisia määritelmiä-- kun oikean näkemisen termejä käytetään ajatuksellisen näkemisen termeinä???

Irrelevantit kontekstit ei aiheuta ongelmia, vaan relevantit kontekstit

Ainakin organisaatiotasojen välillä -- en tiedä jos ollaan saman organisaation sisällä, että aiheutuuko ongelmia-- ollaan relevanteissa konteksteissa, jotka aiheuttaa paradoksin jonkun asian tulkitsemisessa.

 

keskiviikko, 11. huhtikuu 2018

Valtiontalous ja kansantalous on kuin keittiö ja asunto

Tviitit

#pyöreäpöytä ei ymmärrä valtiontalouden ja kansantalouden eroa.

Kaarina Hazard oli oikeilla jäljillä, kun epäili että missä ollaan säästämässä, kun epäili perusteluja.

3 miljardia € säästetään valtiontaloudessa ja tätä 3 miljardia ei säästetä kansantaloudessa. #Sote on Kataisen veroaleiden säilytysprojekti

Kansantaloudessa on osa joka on valtiontalous. Valtiontalouden rinnalla on muut kansantalouden osat.

Orpo siirtää 3G € velan kansantalouden sisällä taskusta toiseen. Tilikikkailee velan pois valtion vastuulta, jotta Kataisen veroaleet säilyy

Valtiontalouden epätasapaino pitäisi hoitaa tulojen kautta Kataisen 3G € veroaleet peruuttamalla, eikä että menoja leikataan 3G €

3 miljardia julkista rahaa&valtaa, josta päättää Eduskunta, siirretään 3 miljardin yksityiseksi rahaksi&vallaksi, josta päättää #Pörriäiset.

Pörriäiset-suuryritykset ja sairas yksilö neuvottelemassa keskenään sairastamisen hinnasta, vai kansa itse päättämässä hinnasta. #Kansa !!

Pörriäiset kykenevät #sote:n menot vaikka tuplaamaan, koska Pörriäinen on suurfirma, jolla on osapuolena sairas yksilö.

Sairaan ihmisen on PAKKO OSTAA sairauteensa palvelua, jota myy Pörriäinen-suurfirma. Liiketaloudellinen menestys! #Orpo on onnellinen!

Valtiota leikataan pois 3 miljardia euroa JA saadaan liiketaloudellisia menestystarinoita JA pidetään Kataisen veronaleet #uusliberalismi

Paikallinen sopiminen työn hinnasta iso organisaatio/työläisyksilö kesken??!! "paikallinen sopiminen" ison Pörriäisen/sairaan kesken??!!

Pörriäiset myy vastaanotolla lisäpalveluja sairaalle ja maakunnat on alibudjetoineet peruspalvelut. Kuka maksaa?? Sairas maksaa itse!!

Lisää pohdintaa

_työn alla_

lauantai, 16. joulukuu 2017

Liiketalouden käyttö aatemaailmana Eduskunnassa aiheuttaa vakavia ongelmia

Tviittailut

Yritystä johdetaan liiketaloudella. Liiketalouden irrottaminen yritys-#konteksti:staan pois ja sen käyttäminen kaikkialla on #ekstremismi:ä. Eilen ekstremismi päätti liiketaloudellisin perustein tapattaa 150 alkoholistia. #alkoholilaki

Nyt kun Kokoomuksen ekstremistit pakotti kaikki äänestämään samoin puolueessaan, luulen että perustelut oli että #alkoholiverotus nousee. Eiköhän Kokoomus petä fiksuimmat kansanedustajansa myös verotusasiassa, tuskin äänestävät noston puolesta.

Orpo pitää yrityistää ensi vaaleissa lakifirmaansa sisälle kokopäiväiseksi, jotta hänen pelkkää liiketaloutta oleva ajattelunsa on oikeassa kontekstissa. Eikä että hän saa ekstremistisesti jatkaa Tasavaltaamme yrityistämistä, jotta ajattelunsa&konteksti ovat yhteensopivia hänelle

Eilen nähty aatteellinen väkivalta on kyllä muuttumassa mediatappioksi Kokoomukselle. pic.twitter.com/xgMXyt5xYk

Kokoomuksen selvä liiketalouden ympärille rakennettu fasismi (fasismi on mm. valtiollista ekstremismiä!) on #Lapuanliike2000. Inhottavaa.

Vuodatusta lisää

Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-092-6 ) kertoo sivulla 11 että (minun tekemä alleviivaus):

"Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan tässä toimenpideohjelmassa sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltainen ekstremismi ei ole rikosoikeudellinen käsite. Eksremistinen väkivalta ei välttämättä ole kumouksellista, ja se kohdistuu usein vihollseksi määriteltyyn ryhmään tai yksilöihin. Se aiheuttaa pelkoa ja turvattomuudentunnetta paikallisesti, esimerkiksi yksittäisissä kaupunginosissa tai asuinalueilla ja voikohdistua myös omaisuuteen. Esimerkkinä voidaan mainita törkeä tuhotyö, jonka kohteena on vastaanottokeskus. Rikokset, joiden motiivina on viha tai rasismi, voivat olla myös ekstremistisiä rikoksia."

Kokoomuksen aatemaailma on liiketalous, sellainen liiketalous joka on irrotettu kontekstistaan yrityksistä, sellainen jota käytetään ilman kontekstia, käytetään ns. universaalisti kuten peruslaskutoimituksia. Yhteenlasku ja kertolasku todellakin ovat sellaisia, että niitä voi käyttää ilman että konteksti muuttaa niiden merkitystä, yhteenlasku ja kertolasku esimerkiksi pätee sekä yritysjohdossa että Tasavallan johdossa.

Sosiaalinen- ja joukkomedia on täynnä liiketaloudellisia perusteluja, joissa ei piitata että alkoholiin kuolee 10% lisää (150 lisää) ihmisiä. Kun aatemaailma on liiketalous, ja tällä aatemaailmalla perustellaan väkivaltaa, joka on alkoholistien tapattamista, niin kyllä minusta tässä on kyseessä väkivaltaa jota oikeutetaan aatemaailmalla perustellen.