sunnuntai, 8. lokakuu 2017

Työmarkkinat on Eduskunnassa huonosti ymmärretty, 8 virhettä

Pohdiskelin Twitterissä, että mitä virheitä Eduskunnassa tehdään työmarkkinoiden suhteen.

Löysin 8 perustelua, jolla väitän, että Eduskunnan ne 105 jotka allekirjoitti tarveharkinta-lakialoitteen ei ymmärrä mikä on työmarkkinat. Voisin kirjoittaa muutaman perustelun lisääkin.

Tviittiketju ...

Ostaja ja myyjä vuorovaikuttaa myös työmarkkinoilla. Jos tällä mallintaa työmarkkinoita, niin se on #reifikaatio #virhe pic.twitter.com/uTCyNVNJXp

 

Nyt kun pohtii työmarkkinoita, niin huomaamme että yritys on #organisaatio ja työntekijä ei ole. Työntekijä on #yksilö.

Jos sekä tekee reifikaatiovirheen että ei systeemiajattele ollenkaan, niin kaksi ankaraa virhettä jo.

 

Map is not a territory. pic.twitter.com/e4QYPUSBev

 

Pohditaan 3. virhe. Eduskunnan 105 yksinkertaisinta edustajaa on Elinkeinoelämän lobbaamia, jotka NYT ajattelee yrityksen kontekstissa.

#3pointtia. Ne virheet. 1) #reifikaatio 2) #systeemiajattelu puuttuu 3) #kaetekstia

4) Moraalina liiketalous 5) klassinen liberaalius liittyy 1700-luvun valtioon 6) Kylmä Sota ja Yhdysvaltain propaganda oppikirjoissa

 

7) on se Elinkeinoelämän lobbaus 8) Elinkeinoelämä Keskusliitto luulee koko julkisen sektorin olevan MV hallintotehtävissä MV!!! pic.twitter.com/NKAqyzQERT

 

8 perustelua että #tarveharkinta on ja pysyy. Tai alkaa hirveä rytinä työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa.

 

... Lisää pohdiskelua

Virheet 8 kappaletta

  • Reifikaatio
    • Ostaja ja myyjä vuorovaikuttaa markkinoilla. Nämä on käsitteitä minun mielessäni. Nämä käsitteet muodostavat skeeman minun mielessäni. Jos tämän mielessäni olevan skeeman aion rakentaa todellisuuteen, teen reifikiaatiovirheen 
  • Systeemiajattelun puute
    • Organisaatio ja yksilö ei ole tasapuolinen neuvotteluasetelma. Jos olisi, niin organisaatioita olisi turha rakentaa, jos kerran yksilö pärjää organisaatioita vastaan
  • Väärä konteksti
    • Elinkeinoelämän Keskusliiton lobbarit ovat Eduskunnan huonoimman aineksen ajatuksenjuoksun saaneet yritys-kuplan sisään. Liiketalous pätee yrityksen kontekstissa, mutta huonoin aines käyttää sitä politiikan versiona, käyttää sitä Tasavaltamme johtamiseen.
  • Huono moraalinen arvopohja
    • Kun superrikkaat viimein pääsi valtaan Kylmän Sodan jälkeen, he ryhtyi alamaisilleen tekemään moraalia jossa on vain liiketalous. Muut moraaliset ja eettiset arvot on kadonneet arvotyhjiöön.
  • Klassisen liberalismin väärinkäsittäminen, kontekstivirhe
    • 1700-luvulla (Ranskassa, Britanniassa) valtio oli rikkaiden, aatelin ja kirkon omistuksessa. Jos eläisin tuolloin, niin todellakin olisin klassinen liberaali. Ne valtiomme johdossa olevat,  jotka nyt vuonna 2017 ilmoittaa olevansa klassisia liberaaleja, toimivat itseään vastaan.
    • Nykyisin valtion omistaa keskiluokka. Jos on klassinen liberaali ja pyrkii vastustamaan kaikkia valtioita, niin pyrkii vastustamaan myös keskiluokan omistamaa valtiota.
    • Valtiomme johdossa on ihmisiä jotka vastustaa itseään. He soveltavat nyt vuonna 2017 Suomessa oppeja ja käsityksiä, joilla vastustettiin 1700-luvun Ranskassa ja Britanniassa rikkaiden, aatelin ja kirkon omistamaa valtiota.
  • Kylmä Sota loppui 1991. Ryhdyttiinkö puhdistamaan omia oppikirjoja? Ei ryhdytty!
    • Kylmä Sota oli infosota jossa superrikkaat vastusti ihmiskuntaa, joka alkoi järjestäytymään  heidän vastavoimaksi. Demokratian alkeiden opettelussa tehtiin virheitäkin, Neuvostoliitto oli karmea virhe.
  • Elinkeinoelämän Keskusliiton lobbaus
    • Lobbarit ja viestintätoimistot tietää että kontekstin rakentaminen vastaanottajan päähän on vahva voitto. Viestintätoimistot soveltaa yliopistojen tutkimuksia, tehdäkseen pahaa niillä muille.
  • Elinkeinoelämän Keskusliitto tekee virheitä alkeellisissa asioissa
    • Elinkeinoelämän Keskusliitto ei edes osaa alkeellisia asioita yhteiskunnassamme. Ajatelkaa, lobbarit jotka ei edes tajua miten asiat ovat oikeasti, lobbaavat Eduskuntaamme.
    • EK:n sivuilla siis peruskoulun opettajat, terveyskeskuksien hoitajat, armeijan upseerit ja poliisit ovatkin hallintoa! Koko julkinen sektori on väärinkäsitetty hallinnoksi! Karmea virhe.

 

 

tiistai, 26. syyskuu 2017

Konteksti

Yleistä

Mikä on konteksti? Konteksti liittyy tulkitsemiseen.

Jos otetaan symboli, niin sitä yleensä joudutaan tulkitsemaan. Riittääkö että on symboli ja sitten sitä tulkitaan? Ei riitä. Pitää olla symboli, tulkitseminen, ja pitää olla konteksti.

C.S Peirce ei käytä sanaa konteksti, hän käyttää sanaa representamen. Ja CSP:llä oli kolme versiota hänen semantiikkaan liittyvissä teoriossa. Olivatko ne yhä täsmällisempiä tms. en tiedä.

Nyt kun luen Peircen tekstejä, niin ymmärrän niitä sitä kautta että representamen ja konteksti on sama asia. Minulle hänen tekstit aukeaa (osa aukeaa ja osa ei) siten että pidän kontekstia ja representameniä samaa tarkoittavina synonyymeinä. En usko että olen täysin oikeassa. Koska Wolframalpha kertoo että context-sana esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1432 https://www.wolframalpha.com/input/?i=context

CSP ei huvikseen keksinyt representamen-sanaa ja korvannut sillä konteksti-sanaa. Representamen lienee lähikäsite kontekstin kanssa, en tiedä mitä eroa näillä käsitteillä.

CSP:llä oli niitä trikonomioita. Kolmiuksia, triplettejä.

En halua käyttää representamen sanaa, koska en tiedä mitä se tarkoittaa. Käytän konteksti-sanaa seuraavassa.

Minun käsitys tulkitsemisesta

Mitä on tulkitseminen? Siirrymme taivaalta lintukperspektiivistä isommasta kuvasta yksityiskohtiin ja huomaamme että tulkitseminen on sitä että 1. symboli tulkitaan 2. kontekstissa 3. objektiksi.

Tulkitsemisessa on trikonomia. Tulkitsemisessa on symboli, konteksti ja objekti.

Objekti voi olla ekstensio (esim. koira tai joku tietty koira). Objekti voi olla intensio (esim. olio josta predikoidaan että haukkuu, että heiluttaa häntää, että on ihmisen paras ystävä) http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:intensio

Kahdesta voidaan tulkita kolmas

Jos 1) symboli tulkitaan kontekstissa objektiksi, niin kyllähän voidaan mennä toisinpäin myös. 2) Objekti tulkitaan symboliksi kontekstissa. Lisäksi voidaan 3) tulkita symbolista ja objektista konteksti.

Jos unohdetaan konteksti, niin voiko symbolin tulkita objektiksi? Jospa konteksti oletetaan implisiittisesti, eli konteksti piilo-oletetaan lausumatta sitä ääneen. 

Jos kaksi ihmistä on samassa kontekstissa, jonka he piilo-olettavat ilman että lausuvat sitä. Täten he symbolista tulkitsevat saman objektin, ja kaikki on rauhallista, ristiriidatonta ja harmoonista.

Kontekstit voivat olla täysin riippumattomia tai sotkeutua toisiinsa

Mistä löydän keskenään sotkeutuvia konteksteja? Löydän niitä systeemiajattelusta, kun systeemiajattelen ihmisten rakentamaa organisaatiota, johon ihmiset järjestäytyvät saadakseen joukkovoimaa!

Jos on organisaatio jossa on kaksi organisaatiotasoa. Tämmöinen kaksitasoinen organisaatio on kaikista yksinkertaisin.

Jos oletetaan että organisaatiotasojen välillä on aina systeeminen paradoksi ( jonka matematiikan harrastajat luokittelee matematiikan ristiriitaisuudeksi).

Kaksiportainen organisaatio

Kaksiportainen organisaatio, jossa ylijohto ja keskijohto. Jos oletetaan että tässä on tilanne jossa (joillekin) näyttää olevan kaksi toisiinsa sotkeutunutta kontekstia. Koska tässä on kaksi sotkeutuvaa kontekstia, niin on olemassa joku symboli joka tulkitaan eri objekteiksi.

Jokaisessa organisaatiossa näyttää olevan (oppimattomalle, asiaa vielä ymmärtämättömälle) kontekstien sotkeutuminen. Ylijohto ja keskijohto AINA jonkun symbolin tulkitsee eri kontekstiensa takia, eri objekteiksi!

Jos edellä oleva kontekstien sotkeutuminen näyttää matematiikan harrastajalle matemaattisena ristiriitaisuutena, niin harrastaja ei ikinä tule rakentamaan yhtään organisaatiota!

Mitä ylijohto tekee tässä organisaatiossa??? Jos keskijohdossa vuorovaikuttaa kaksi osapuolta, niin vuorovaikutuksen tuloksena on joku uusi hyödyllinen ominaisuus, joku emergentti ominaisuus!

Minusta ylijohdon pitää olla varmistamassa että keskijohdon kaksi toimijaa eivät ryhdy rikkomaan tätä organisaatiota, kun he KESKITTYVÄT siihen puurtamiseen siellä omassa kontekstissaan! Jos he ryhtyvät kiireessään luulemaan että ylijohdon konteksti on väärin, niin ylijohdon on puututtava siihen.

Ehkä ylijohto ja keskijohto on väärät termit. Siis organisaatio jossa on ylätaso ja alataso. Alemmalla tasolla on vuorovaikutusta jonka seurauksena syntyy emergentti ilmiö, syntyy joku synerginen etu. Alemmalla tasolla on tehty luovaa ongelmanratkaisua, ja huomattu että näitä&noita yhdistämällä saadaan emergentti hyöty, jota ylläpitää ja valvoo se ylijohdon johtaja.

Muita konteksteja, ehkä erityisiä.

Ainakin 1) kirjan sivulla lauseen ympäristöä kappaleessa. 2) Sosiaalista tilannetta.

Miten selittäisin liikenneraivon? Raivoava henkilö pitää autoaan asunnonsa huoneena, ja raivoaa muille ihmisille. Raivoajalla on "päällä aivoissaan" kodinsa konteksti, hän tulkitsee asioita kodinsa kontekstissa joten muut ihmiset liikenteessä ovat hänelle kotirauhan rikkojia.

Aiheesta muualla

 

 

maanantai, 18. syyskuu 2017

Ratkaisunpurkajat ja ongelmanratkaisijat

.. https://yle.fi/uutiset/3-9836672… [ Kaikki mainonta on vaikuttamista mielipiteisiin, tässä on sellainen jännä sivujuonne mainonnan maailmassa]


Poliittisiin, kaupallisiin, kansanterveydellisiin yms. mielipiteisiin vaikuttaminen mainosalustalla on kiinnostavaa.


Jos tehdään alustoja alustataloudessa ja kukaan ei ota vastuuta mistään ("olemme vain palveluntarjoajia") niin näin siinä käy.

Näkymätön Käsikö sitten varmistaa että toimitaan kestävästi ja eettisesti, kun alustalla on pienois-Luonto ja survival of the fittest-touhu

No jos mainosalustalla on nyt ongelmia, niin luova ongelmanratkaisu luo paradoksaalisen uuden tason päältämään alustaa.

Päältävä organisaatiotaso on sitten systeemisesti "ristiriidassa" päälletyn kanssa. Ristiriidattomuuteen uskovat estää ratkaisua.

Sitten kuluu 30 vuotta, unohtuu mitä/miten ratkaistiin, vanhan touhun kannattajat ryhtyy ratkaisunpurkamiseen ristiriidattomuus-perusteella


Jos aktiivisesti yritetään unohduttaa mitä&miksi luova ongelmanratkaisu teki ja ratkaisunpurkaja-aatetta pidetään yllä, niin syyt unohtuu. 


Jos peruskoulussa tms. ei selitetä modernin yhteiskunnan perusasioita, niin ne sitten unohtuu. Tyhmistetyt suostuu ratkaisunpurkamisiin.

Tyhmistetyt suostuu ratkaisunpurkajien ehdotuksiin, koska tyhmistetyt ei tiedä enää perusteluja purkamiskohteen olemassaololle.

Ihmiset on kyllä tyhmempiä kuin 60- ja 70-luvulla. VKTS:n vaikutus näkyy. Tiedän yhden herkullisen yksityskohdan :)

50-luvun lopussa tuloveron ennakonpidätys siirrettiin yrityksiin jotka ymmärsi. Nyt 2017 työntekijän tuloveroja pidetään yrityksen rahoina!

Olen 100% varma että kun työnantajat suostui 50-luvulla tekemään ennakonpidätystä he käsitti&jäsensi mistä on kyse. Sitten tieto unohtui :(

Jos peruskoulussa olisi kerrottu tätäkin yhteiskunnallista perusasiaa, niin nyt ei olisi poppamies-tasoista mutu-tietämystä tuloveroista

Peruskoulussa on varmistettava että yrittäjyyden (hyvä asia) ja yhteiskunnallisten ratkaisujen ristiriitaisuus selitetään oppilaille.


Erityisesti matematiikan tunnilla on selvästi kerrottava että ristiriidattomus pätee vain matematiikassa ja systeemien rakennuksessa ei aina


Onkohan peruskoulussa #yhteiskuntaoppi:a ja osataanko sitä opettaa, koska systeemiset paradoksit on epäobjektiivisesti totta.

maanantai, 18. syyskuu 2017

Onko ristiriitaisuudet joko hyvä tai paha, vai onko harmaa alue

Liiketalouden kanssa ristiriitaisia [ristiriidattomuuta soveltavien romutuslistalla] kansanterveys, maanpuolustus, markkinatalous, Eduskunta

Verottaja, julkinen sektori, illalla ostoksia tekevät keskiluokkaiset, kristinusko, ay-liike, yliopistot

Heitä kutsutaan rasisteiksi jotka liiketalous on parempi versio kansallisesta turvallisuudesta-väitettä ei hyväksy :(

 

Norsussa on systeemisiä paradokseja joita kärsää objektiivisena ja ristiriidattomana totuutena pitävät ei siedä, joten norsu elinkelvoton

 

 

Jos systeemiset paradoksit näyttäytyy matematiikan ristiriitaisuuksina joillekin ihmisille, niin nämä ei kykene systeemejä rakentamaan

 

Kyllähän matematiikkoja tarvitaan, vaikka NÄYTTÄÄ että teen ristiriitaa/konfliktia heidän ja muiden kesken. Ristiriidoissakin on harmaa alue

Ristiriitaisuuksien harmaa alue on vakavaa liiketaloustiedettä kaikkialla soveltavien matemaatikkojen ymmärryksen yläpuolella.

Erityisesti harmaita ristiriitaisuuksia ovat systeemin eräinä rakennuspalikoina olevat ristiriidat.

Millä perusteluilla liiketalous on rauhanprojekti? Jos olen oikeassa niin ihan tyrmäävä isku....

Liiketalous ja sotiminen ovat ristiriitaisia keskenään, joten maanpuolustuksen korvaaminen liiketaloudella lopettaa sodat.

Yrityksessä ei sodita kun liiketalous ei puolla sitä, joten kun kaikesta tehdään yrityksiä sodat loppuvat?????! :))))))

 

Oikea perustelu miksi kaupankäynti (eikä liiketalous) aiheuttaa rauhaa on että se on vuorovaikutusta eli mm. dialogia.

 

#Kaupankäynti yritys--keskiluokkaiset-kesken on myös systeemi. Jos se korvataan liiketaloudella, kaupankäyntiä katsellaan vain yritys-silmin

Esim. #markkinat-termi tulkitaan uusliberalistien ajatuksissa tarkoittavan kaikkia yrityksiä??? Kuten että torilla on markkinat???

Mä luulen että uusliberalistit luulee markkinoiden olevan pelkästään yritykset, eikä vuorovaikutusta myyjien ja ostajien (ihmisiä) kesken.

 

Oikeasti markkinat tarkoittaa systeemiä jossa on ainakin 2 tahoa, myyvä taho ja ostava taho. Liiketalous on myyvän tahon näkökulma.

 

Kokoomuksessa ei kyetä erottamaan liiketaloutta ja markkinataloutta toisistaan koska näiden ristiriitaisuus haittaa kykyä.

Liiketalouden ja markkinatalouden erottaminen vaatii dialogin käymisen kykyä!pic.twitter.com/L9GD33P85z

 

perjantai, 15. syyskuu 2017

Organisaatioissa on aina ristiriitaisuuksia.

Twiittailut...

Mä ensin luulin että oik. mielipide mutta sitten tajusin ettei ole. https://twitter.com/IiroArola/status/908627452372688896

Palkansaajan kannattaa pohtia että onko se työnantaja varmasti se rahalähde joka pulppuaa rahaa kuten lähde pulppuaa vettä. pic.twitter.com/AEpO0UqdFq

Kun palkansaajat on illalla asiakkaan roolissa, niin sehän on asiakkaat joista pulppuaa rahaa yrityksiin. https://pic.twitter.com/epRfiC7tUR

Markkinoilla on rahavirta ja sen kanssa vastakkaiseen suuntaan materiaalivirta. Keskiluokka toimii kaksilla markkinoilla. Yhteensä 4 virtaa pic.twitter.com/bGNrqLqGAP




Yritykset pulppua rahaa yhteiskuntaan-teoria. TIEDÄN tämänkin virheen alkuperän, TIEDÄN kaikki uusliberalistien virheet.

Jos yhteiskunta redusoituu yritykseksi [uusl. näkee näin] niin yritykset pulputtaa sitä rahaa kotimaassa joka tulee viennistä.

Liiketaloutta objektiivisena totuutena käytettäessä ei ole mm. holismi- ja reduktio-käsitteitä.

Ensimmäisessä teollistuvassa kehitysmaassa Britanniassa noin vuonna 1801 ei ollut systeemiajattelua koska se kehittyi vasta v. 1960

Ensimmäinen teollistuva kehitysmaa oli #OyBritanniaAb. Pankkiirit sovelsi liiketaloutta vapaasti ilman säätelyä omistamissaan yrityksissään

Aikansa superrikkaat luultavasti istui Britannian parlamentissa, kuten nykyisinkin 2017 teollistuvien kehitysmaiden parlamenteissä.

Moderni yhteiskunta on luovaa ongelmanratkaisua, se ratkaisee teollistuvan kehitysmaan ongelmia.

Jos #ristiriidattomuus on opittu matematiikan tunnilla ihmiselämänkin erääksi perustaksi, niin nämä ei kykene luovaan ongelmanratkaisuun.

Luova ongelmanratkaisu vaatii ristiriitaisuuden sietämistä. #Organisaatio:issa on systeemisiä ristiriitaisuuksia AINA.

Mutta eihän esim. atomi kun se on molekyyliin jäsentyneenä ajattele että "olen vapaa yksilö ja tiedän objektiivisen totuuden"

Organisaatio rakentuu systeemisten paradoksien varaan. Sitten soveltavat matemaatikot näkee ne matematiikan ristiriitana ja poistaa niitä!

http://pic.twitter.com/wsBLYsI8cB

Ehkä se organisaatio-käsite ja systeemi-käsite ovat sittenkin eri asioita, koska atomilla ei ole obj. totuuksia ja vapaa yksilöys-ihannetta

Mutta ainakaan organisaatio ja yritys eivät ole sama asia kuten mm. WikiData näyttää kertovan. Ehkä nyky-Yhdysvaltojen kontekstissa.

Kirjastoissa #systeemiajattelu-kirjat on liiketalous-hyllyssä. Ne pitää yritystä korkeimpana organisaatiomuotona eli se ei jäsenny mihinkään

... Jatkopohdintaa

Kari Enqvist jossain kirjassaan ihmettelee suureen ääneen että tietysti atomi ja molekyyli ovat erilaisia kongifuraatioita. Enqvist on liikaa viettänyt aikaa yliopistopiireissä, koska on olemassa ihmisiä jotka eivät siedä että atomi ja molekyyli ovat erilaisia konfiguraatioita.

Jos vertaillaan atomin ja ihmisen jäsenyyttä jossain järjestössä, niin atomilla ei ole ihanteena esimerkiksi vapautta, eikä esimerkiksi vapaata yksilöyttä, eikä esimerkiksi että atomi tietää objektiiivisen totuuden maailmasta.

Yleensä atomille kelpaa järjestäytyminen molekyyliksi, atomi saa siitä jotain hyötyjä mutta menettää vastavuoroisesti osan vapaudestaan.

Vapaus on kumma idea. Minun intuitio sanoo, että vapaus ilman mitään kontekstia on... jotain hyvin outoa.

Ainoa keino jolla pääsen vapaus-käsitteen kimppuun, on se idea, että kun mikä vaan jäsentyy osaksi kokonaisuutta, mikä vaan menettää osan absoluuttisesta vapaudestaan. Jos mikä vaan jäsentyy vapaaehtoisesti, niin mikä vaan hyötyy kokonaisuuden emergenteistä ominaisuuksista.

Jos vapaus-käsitettä viljellään ilman kontekstia, niin ainakin tämä voisi olla hajota&hallitse-taktiikka, jota vastustajat käyttää erityisesti sodankäynnissä. 

Jos vapaus vähenee kun joku järjestäytyy & jäsentyy hyötymään kokonaisuuden emergenteistä hyödyistä, niin absoluuttisen vapauden ylikorostaminen on tämän kokonaisuuden hajottamista.

Jos ihminen on hahmottanut että jäsenyys jossain systeemissä antaa hänelle emergenttejä hyötyjä, niin jos tälle ihmisille kerrotaan että "absoluuttinen vapaus on kuule parhain idea ja kyllä sinunkin pitää lopettaa täten jäsenyytesi", niin tämmöinen tarinointi voi myös olla sitä että systeemiä tuhoamaan pyrkivät voimat manipuloi ihmistä.

https://en.m.wikiquote.org/wiki/Consistency

  • A foolish consistency is the hobgoblin of little minds, adored by little statesmen and philosophers and divines. With consistency a great soul has simply nothing to do. He may as well concern himself with his shadow on the wall. Speak what you think now in hard words, and to-morrow speak what to-morrow thinks in hard words again, though it contradict every thing you said to-day. — 'Ah, so you shall be sure to be misunderstood.' — Is it so bad, then, to be misunderstood? Pythagoras was misunderstood, and Socrates, and Jesus, and Luther, and Copernicus, and Galileo, and Newton, and every pure and wise spirit that ever took flesh. To be great is to be misunderstood.
  • Consistency is contrary to nature, contrary to life. The only completely consistent people are the dead.
    • Aldous Huxley, "Wordsworth in the Tropics" in Do What You Will (1929).
  • Consistency is a virtue for trains: what we want from a philosopher is insights, whether he comes by them consistently or not.
    • Stephen Vizinczey, "Good Faith and Bad" in London Sunday Telegraph (4/21/1974); reprinted in Truth and Lies in Literature (1986).
  • Consistency is the last refuge of the unimaginative.
    • Oscar Wilde, "The Relation of Dress to Art" in Pall Mall Gazette (2/28/1885); reprinted in Aristotle at Afternoon Tea:The Rare Oscar Wilde (1991).
  • Consistency is the enemy of enterprise, just as symmetry is the enemy of art.
  • The test of a first-rate intelligence is the ability to hold two opposed ideas in the mind at the same time, and still retain the ability to function.
  • Consistency requires you to be as ignorant today as you were a year ago.