torstai, 23. marraskuu 2017

Systeeminen paradoksi ja ristiriita, lähde on olemassa nykyään

Yleistä

(Työn alla tämä blogaus)

Kokonaisuus ja sen osa voi näyttäytyä ristiriitaisena joillekuille, joten jotkut luulevat näkevänsä siinä matemaattisen ristiriidan. Olen löytänyt tälle lopultakin kirjaviitteen:  Oxford Manual for Organizational Paradox, kirja on ilmestynyt 2017 ja maksaa noin 100€.

Sokeat miehet ja elefantti on osa--kokonaisuus--paradoksi.

Tviittiketju

l... https://yle.fi/uutiset/3-9944811… [ Talous-sanan eteen pitää liittää konteksti, että mikä talous. Ja pitää kyetä vaihtamaan itse kontekstia ja kyetä näkemään kun toinen vaihtaa kontekstia ]

Kokoomuksessa kukaan ei ikinä käytä mitään etuliitettä taloussanan edessä, eivät näe mitään tarvetta etuliitteelle. Fiksummat näkee tarpeen, jossa kontekstoidaan se talous-käsite.

Mutta Kokoomuksessa ollaan aina rakennemuutos-sanaa innokkaasti viljelemässä, koska heidän käytössään talous-sana viittaa aina liiketalouteen, joten aikovat poistaa maailmasta muut kontekstit ja tehdä kaikesta yrityksiä.

#Kokoomus-poliitikoista pitäsi televisiossa ym. haastattelussa saada kiskottua esiin ja saada sanomaan se heidän viittaamansa #konteksti, se etuliite talous-yhdysanassa, joka viittaa johonkin talous-käsitteeseen etuliitteen ilmoittamassa kontekstissa.

Haastattelua tekevä toimittaja voisi puhua liiketaloudesta suoraan, kun kokoomuspoliitikko käyttää talous-sanaa. Saataisiin mielenkiintoisia haastatteluja, eikä samaa tyhjää jauhantaa ja nuoleskelua.

"Yritystä elvytetään kaikkea kulutusta leikkaamalla ja veroja vähentämällä, joten Suomi elvyttää kaikkea kulutusta leikkaamalla ja veroja vähentämällä"-väitteessä on #kontekstivirhe, joka pidensi laman 10 vuotta pitkäksi.

#Katainen sovelsi liiketaloudellista elvytystä kansantalouteen, täysin selvästi, ei mitään epäselvää. Koiraa kohteli tuuheana ja edestakaisin heiluvana.

Suomeen pitää perustaa yliopistoja, eikä talouden huippuyksiköitä. Konteksteja on maailma täynnä.

Päällekkäisillä konteksteilla voinee selittää ne systeemiset paradoksit, jotka matemaattisesti asioita liikaa painottaville näyttäytyy matematiikan ristiriitana.

En ole lukenut mutta Google Books näyttää joitain sivuja. Uskon että hemmeti hyvä https://twitter.com/pkausuiskasi/status/933383556797206530….

Ihan ymmärrettävää meille systeemiajatteleville.pic.twitter.com/71j1g0aUu1

Hyvästi #Kokoomus Search result from Handbook of Organizational Paradox at books.google.fi

 

lauantai, 18. marraskuu 2017

Orjamoraali mutta ei täysin kuten se Nietzschen orjamoraali

Nyt kun Nietzsche vastusti sellaista kristinuskoa, joka oli pilattu eliitin toimesta välineeksi, jolla eliitti piti rahvasta nöyränä. Rahvaan moraaliksi oli manipuloitu sellainen moraali, että rahvas pysyi nöyränä rahvaan oman korvienvälin toimesta! 

Maailmassa on pankkikonserneja, nämä ovat kapitalistit. Pankkikonsernit omistaa yritykset. Yrityksissä toimitaan liiketaloudella (kun yrityksen kontekstissa sovelletaan liiketaloutta, tässä tilanteessa ei ole mitään vikaa). Jos oletetaan että globaalit pankit ovat kyltymättömiä rahan ja vallan suhteen, niin tämmöinen ahneus  ja kansallinen demokratia ei voi olla yhteensopivia.

"Hyvä renki mutta huono isäntä" sopii osittain pankkeihin, koska minä jäsennän kaikki asiat vuorovaikutuksena. Pankit ovat hyviä kun ovat vuorovaikutuksessa osapuolena, kohtelevat muita osapuolia vertaisenaan ja niin edelleen.

Tässä on kapitalistit ja tuolla ovat uusliberalistit. Kapitalismi on eri asia kuin uusliberalismi. Mitä se uusliberalismi on? Se on sitä että liiketaloutta pidetään universaalina etiikkana, universaalina eli että pätee kaikkialla, eli että pätee myöskin yritysten ulkopuolella.

Sellainen liiketalous, josta on tehty universaali etiikka, se on juurikin sitä mitä Nietzsche olisi raivokkaasti vastustanut.

[Tässä pitäisi olla kuvakaappaus Internetix-sivustolta ]

Jos tarkastellaan kulunutta aikaa 1991 -- 2008, niin se on ollut koko ajan enemmän arvoköyhää. Minkälainen moraali oli tuolloin tavoitteena?? Tuolloin moraali oli köyhtymässä sellaiseksi, että ainoa arvo olisi ollut liiketalous, joka sopii hyvin pankeille, hehän omistavat yritykset, pelkkää liiketaloutta soveltava muu ihmiskunta olisi nöyränä ja harmittomana ollut yrityksissä. Ihmiset olisivat olleet arvokonservatiiveja vain liiketalouden suhteen, ja minkä muun tahansa suhteen olisi olleet arvoliberaaleja.

Nyt kun löysin netistä tuon Nietszchen [ 5 konsonanttia peräkkäin t s z c h  :)  ] orjamoraalin, niin olin jo ennen löytöä tajunnut, että uusliberalismin seurauksena meidän arvoiksi on muodostumassa sellainen arvotyhjyys, jossa on arvona vain liiketalous.

Meidän universaaliksi etiikaksi oli tavoitteena [kuinka paljon oli tietoinen tavoite tai tiedostamaton tavoite en osaa sanoa] tehdä pelkkä liiketalous (toistan taas, että se pätee yrityksen kontekstissa).

Yhteenlasku ja kertolasku pätee ilman kontekstia, ne ovat oikeasti universaaleja (en tiedä ovatko ne jossain näkökulmassa etiikkaa??) Uusliberalistit olivat sellaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka liiketaloutta soveltaa kuin se olisi kuten nuo matemaattiset laskutoimitukset. Onhan se kapitalisteille todella hyödyllistä että on olemassa fundamentalistisia ihmisiä, jotka muuta ihmiskuntaa fanaattisesti yrittää saada yritysten sisään.

Uusliberalistit eivät ole ihmisiä, jotka on ostettu jollain palkkiotyötehtävällä olemaan Eduskunnassa aina soveltamassa pelkkää ja puhdasta liiketaloutta. "Uusliberalistit tietävät asiat paremmin mutta heidät on ostettu palkkiotyötehtävän avulla tms. jäykän puhtaasti soveltamaan liiketaloutta"-väite, väite joka on sellainen kansanviisaus, väite ei kyllä pidä paikkaansa!

Uusliberalisteilla liiketalous on kuten yhteenlasku ja kertolasku, nämä kaikki kolme ovat heidän mielestään kontekstista riippumattomia, eli universaaleja, eli objektiivisia totuuksia. Uusliberalisteja ei ole korruptoitu palkkioviralla, vaan heidän maailmankatsomus on jäykästi sitä mieltä, että maailmassa on sovellettava näitä em. totuuksia ristiriidattomasti.

Uusliberalistien täydellinen jäykkyys liiketalouden suhteen, on tietysti kapitalisteille erittäin hyödyllistä. Uusliberalistit ovat kapitalistien välineitä, eivätkä tajua olevansa välineitä.

Toistan, pankit omistaa yritykset, yrityksissä sovelletaan liiketaloutta (aivan oikein yrityksen kontekstissa nimenomaan pätee liiketalous). Pankit eivät tykkää kansallisista demokratioista, jos kerran mikään valta ja raha ei ole koskaan riittävästi pankeille.

Jos orjamoraali on sellaista kuten sen ymmärrän, eli rahvaan omassa päässä on (leikkimielisesti:) pikkuinen eliitin edustaja, joka kertoo mikä on oikein ja väärin, eli rahvaan oma järjenjuoksu pitää rahvasta nöyränä eikä eliitin tarvitse turvautua väkivaltaan tms. pakotukseen, niin olen löytänyt orjamoraalin meidän maailmastamme nyt vuonna 2017.

Tämä orjamoraalimme 1991--2008 oli (sellainen) liiketalous, josta oltiin rakentamassa rahvaan korvien väliin orjamoraalia, jotta muu ihmiskunta olisi pankkiirien alla nöyränä ja harmittomana. Pankkiirithan omistaa yritykset, joten muu ihmiskunta yritysten sisällä nöyränä ja harmittomana puurtamassa olisi ollut pankkiireille unelmien täyttymys!

Ja toinen käsite joka oli selvää orjamoraaliutta, oli vapaa yksilöys. Nythän on niin, että kun aamulla menemme töihin, niin siellä ollaan tiukasti järjestäyneitä keskenämme, siellä ei todellakaan voida soveltaa vapaata yksilöyttä. Täten vapaa yksilöys täytyy olla rakennettu työelämän ulkopuolista elämää varten, vapaa yksilöys oli tarkoitettu hajottamaan yhteiskunnallisia, poliittisia ja ammatillisia järjestöjä.

Ja kolmas käsite, joka oli orjamoraaliutta, oli "tavarat, palvelut, työvoima ja pääoma liikkuvat vapaasti". Tämäkin vaan hyödyttää globaaleja pankkikonserneja, joille ei koskaan mikään valta tai raha riitä.

Me olemme eläneet aivan historiallisen vaiheen yli 1991--2008 ja siitä eteenpäin. Meille oli tyrkytetty ihan uskomatonta kusetusta. Kusetus on synonyymi orjamoraali-sanan kanssa.

 

 

 

 

 

sunnuntai, 8. lokakuu 2017

Työmarkkinat on Eduskunnassa huonosti ymmärretty, 8 virhettä

Pohdiskelin Twitterissä, että mitä virheitä Eduskunnassa tehdään työmarkkinoiden suhteen.

Löysin 8 perustelua, jolla väitän, että Eduskunnan ne 105 jotka allekirjoitti tarveharkinta-lakialoitteen ei ymmärrä mikä on työmarkkinat. Voisin kirjoittaa muutaman perustelun lisääkin.

Tviittiketju ...

Ostaja ja myyjä vuorovaikuttaa myös työmarkkinoilla. Jos tällä mallintaa työmarkkinoita, niin se on #reifikaatio #virhe pic.twitter.com/uTCyNVNJXp

 

Nyt kun pohtii työmarkkinoita, niin huomaamme että yritys on #organisaatio ja työntekijä ei ole. Työntekijä on #yksilö.

Jos sekä tekee reifikaatiovirheen että ei systeemiajattele ollenkaan, niin kaksi ankaraa virhettä jo.

 

Map is not a territory. pic.twitter.com/e4QYPUSBev

 

Pohditaan 3. virhe. Eduskunnan 105 yksinkertaisinta edustajaa on Elinkeinoelämän lobbaamia, jotka NYT ajattelee yrityksen kontekstissa.

#3pointtia. Ne virheet. 1) #reifikaatio 2) #systeemiajattelu puuttuu 3) #kaetekstia

4) Moraalina liiketalous 5) klassinen liberaalius liittyy 1700-luvun valtioon 6) Kylmä Sota ja Yhdysvaltain propaganda oppikirjoissa

 

7) on se Elinkeinoelämän lobbaus 8) Elinkeinoelämä Keskusliitto luulee koko julkisen sektorin olevan MV hallintotehtävissä MV!!! pic.twitter.com/NKAqyzQERT

 

8 perustelua että #tarveharkinta on ja pysyy. Tai alkaa hirveä rytinä työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa.

 

... Lisää pohdiskelua

Virheet 8 kappaletta

  • Reifikaatio
    • Ostaja ja myyjä vuorovaikuttaa markkinoilla. Nämä on käsitteitä minun mielessäni. Nämä käsitteet muodostavat skeeman minun mielessäni. Jos tämän mielessäni olevan skeeman aion rakentaa todellisuuteen, teen reifikiaatiovirheen 
  • Systeemiajattelun puute
    • Organisaatio ja yksilö ei ole tasapuolinen neuvotteluasetelma. Jos olisi, niin organisaatioita olisi turha rakentaa, jos kerran yksilö pärjää organisaatioita vastaan
  • Väärä konteksti
    • Elinkeinoelämän Keskusliiton lobbarit ovat Eduskunnan huonoimman aineksen ajatuksenjuoksun saaneet yritys-kuplan sisään. Liiketalous pätee yrityksen kontekstissa, mutta huonoin aines käyttää sitä politiikan versiona, käyttää sitä Tasavaltamme johtamiseen.
  • Huono moraalinen arvopohja
    • Kun superrikkaat viimein pääsi valtaan Kylmän Sodan jälkeen, he ryhtyi alamaisilleen tekemään moraalia jossa on vain liiketalous. Muut moraaliset ja eettiset arvot on kadonneet arvotyhjiöön.
  • Klassisen liberalismin väärinkäsittäminen, kontekstivirhe
    • 1700-luvulla (Ranskassa, Britanniassa) valtio oli rikkaiden, aatelin ja kirkon omistuksessa. Jos eläisin tuolloin, niin todellakin olisin klassinen liberaali. Ne valtiomme johdossa olevat,  jotka nyt vuonna 2017 ilmoittaa olevansa klassisia liberaaleja, toimivat itseään vastaan.
    • Nykyisin valtion omistaa keskiluokka. Jos on klassinen liberaali ja pyrkii vastustamaan kaikkia valtioita, niin pyrkii vastustamaan myös keskiluokan omistamaa valtiota.
    • Valtiomme johdossa on ihmisiä jotka vastustaa itseään. He soveltavat nyt vuonna 2017 Suomessa oppeja ja käsityksiä, joilla vastustettiin 1700-luvun Ranskassa ja Britanniassa rikkaiden, aatelin ja kirkon omistamaa valtiota.
  • Kylmä Sota loppui 1991. Ryhdyttiinkö puhdistamaan omia oppikirjoja? Ei ryhdytty!
    • Kylmä Sota oli infosota jossa superrikkaat vastusti ihmiskuntaa, joka alkoi järjestäytymään  heidän vastavoimaksi. Demokratian alkeiden opettelussa tehtiin virheitäkin, Neuvostoliitto oli karmea virhe.
  • Elinkeinoelämän Keskusliiton lobbaus
    • Lobbarit ja viestintätoimistot tietää että kontekstin rakentaminen vastaanottajan päähän on vahva voitto. Viestintätoimistot soveltaa yliopistojen tutkimuksia, tehdäkseen pahaa niillä muille.
  • Elinkeinoelämän Keskusliitto tekee virheitä alkeellisissa asioissa
    • Elinkeinoelämän Keskusliitto ei edes osaa alkeellisia asioita yhteiskunnassamme. Ajatelkaa, lobbarit jotka ei edes tajua miten asiat ovat oikeasti, lobbaavat Eduskuntaamme.
    • EK:n sivuilla siis peruskoulun opettajat, terveyskeskuksien hoitajat, armeijan upseerit ja poliisit ovatkin hallintoa! Koko julkinen sektori on väärinkäsitetty hallinnoksi! Karmea virhe.

 

 

tiistai, 26. syyskuu 2017

Konteksti

Yleistä

Mikä on konteksti? Konteksti liittyy tulkitsemiseen.

Jos otetaan symboli, niin sitä yleensä joudutaan tulkitsemaan. Riittääkö että on symboli ja sitten sitä tulkitaan? Ei riitä. Pitää olla symboli, tulkitseminen, ja pitää olla konteksti.

C.S Peirce ei käytä sanaa konteksti, hän käyttää sanaa representamen. Ja CSP:llä oli kolme versiota hänen semantiikkaan liittyvissä teoriossa. Olivatko ne yhä täsmällisempiä tms. en tiedä.

Nyt kun luen Peircen tekstejä, niin ymmärrän niitä sitä kautta että representamen ja konteksti on sama asia. Minulle hänen tekstit aukeaa (osa aukeaa ja osa ei) siten että pidän kontekstia ja representameniä samaa tarkoittavina synonyymeinä. En usko että olen täysin oikeassa. Koska Wolframalpha kertoo että context-sana esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1432 https://www.wolframalpha.com/input/?i=context

CSP ei huvikseen keksinyt representamen-sanaa ja korvannut sillä konteksti-sanaa. Representamen lienee lähikäsite kontekstin kanssa, en tiedä mitä eroa näillä käsitteillä.

CSP:llä oli niitä trikonomioita. Kolmiuksia, triplettejä.

En halua käyttää representamen sanaa, koska en tiedä mitä se tarkoittaa. Käytän konteksti-sanaa seuraavassa.

Minun käsitys tulkitsemisesta

Mitä on tulkitseminen? Siirrymme taivaalta lintukperspektiivistä isommasta kuvasta yksityiskohtiin ja huomaamme että tulkitseminen on sitä että 1. symboli tulkitaan 2. kontekstissa 3. objektiksi.

Tulkitsemisessa on trikonomia. Tulkitsemisessa on symboli, konteksti ja objekti.

Objekti voi olla ekstensio (esim. koira tai joku tietty koira). Objekti voi olla intensio (esim. olio josta predikoidaan että haukkuu, että heiluttaa häntää, että on ihmisen paras ystävä) http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:intensio

Kahdesta voidaan tulkita kolmas

Jos 1) symboli tulkitaan kontekstissa objektiksi, niin kyllähän voidaan mennä toisinpäin myös. 2) Objekti tulkitaan symboliksi kontekstissa. Lisäksi voidaan 3) tulkita symbolista ja objektista konteksti.

Jos unohdetaan konteksti, niin voiko symbolin tulkita objektiksi? Jospa konteksti oletetaan implisiittisesti, eli konteksti piilo-oletetaan lausumatta sitä ääneen. 

Jos kaksi ihmistä on samassa kontekstissa, jonka he piilo-olettavat ilman että lausuvat sitä. Täten he symbolista tulkitsevat saman objektin, ja kaikki on rauhallista, ristiriidatonta ja harmoonista.

Kontekstit voivat olla täysin riippumattomia tai sotkeutua toisiinsa

Mistä löydän keskenään sotkeutuvia konteksteja? Löydän niitä systeemiajattelusta, kun systeemiajattelen ihmisten rakentamaa organisaatiota, johon ihmiset järjestäytyvät saadakseen joukkovoimaa!

Jos on organisaatio jossa on kaksi organisaatiotasoa. Tämmöinen kaksitasoinen organisaatio on kaikista yksinkertaisin.

Jos oletetaan että organisaatiotasojen välillä on aina systeeminen paradoksi ( jonka matematiikan harrastajat luokittelee matematiikan ristiriitaisuudeksi).

Kaksiportainen organisaatio

Kaksiportainen organisaatio, jossa ylijohto ja keskijohto. Jos oletetaan että tässä on tilanne jossa (joillekin) näyttää olevan kaksi toisiinsa sotkeutunutta kontekstia. Koska tässä on kaksi sotkeutuvaa kontekstia, niin on olemassa joku symboli joka tulkitaan eri objekteiksi.

Jokaisessa organisaatiossa näyttää olevan (oppimattomalle, asiaa vielä ymmärtämättömälle) kontekstien sotkeutuminen. Ylijohto ja keskijohto AINA jonkun symbolin tulkitsee eri kontekstiensa takia, eri objekteiksi!

Jos edellä oleva kontekstien sotkeutuminen näyttää matematiikan harrastajalle matemaattisena ristiriitaisuutena, niin harrastaja ei ikinä tule rakentamaan yhtään organisaatiota!

Mitä ylijohto tekee tässä organisaatiossa??? Jos keskijohdossa vuorovaikuttaa kaksi osapuolta, niin vuorovaikutuksen tuloksena on joku uusi hyödyllinen ominaisuus, joku emergentti ominaisuus!

Minusta ylijohdon pitää olla varmistamassa että keskijohdon kaksi toimijaa eivät ryhdy rikkomaan tätä organisaatiota, kun he KESKITTYVÄT siihen puurtamiseen siellä omassa kontekstissaan! Jos he ryhtyvät kiireessään luulemaan että ylijohdon konteksti on väärin, niin ylijohdon on puututtava siihen.

Ehkä ylijohto ja keskijohto on väärät termit. Siis organisaatio jossa on ylätaso ja alataso. Alemmalla tasolla on vuorovaikutusta jonka seurauksena syntyy emergentti ilmiö, syntyy joku synerginen etu. Alemmalla tasolla on tehty luovaa ongelmanratkaisua, ja huomattu että näitä&noita yhdistämällä saadaan emergentti hyöty, jota ylläpitää ja valvoo se ylijohdon johtaja.

Muita konteksteja, ehkä erityisiä.

Ainakin 1) kirjan sivulla lauseen ympäristöä kappaleessa. 2) Sosiaalista tilannetta.

Miten selittäisin liikenneraivon? Raivoava henkilö pitää autoaan asunnonsa huoneena, ja raivoaa muille ihmisille. Raivoajalla on "päällä aivoissaan" kodinsa konteksti, hän tulkitsee asioita kodinsa kontekstissa joten muut ihmiset liikenteessä ovat hänelle kotirauhan rikkojia.

Aiheesta muualla

 

 

maanantai, 18. syyskuu 2017

Ratkaisunpurkajat ja ongelmanratkaisijat

.. https://yle.fi/uutiset/3-9836672… [ Kaikki mainonta on vaikuttamista mielipiteisiin, tässä on sellainen jännä sivujuonne mainonnan maailmassa]


Poliittisiin, kaupallisiin, kansanterveydellisiin yms. mielipiteisiin vaikuttaminen mainosalustalla on kiinnostavaa.


Jos tehdään alustoja alustataloudessa ja kukaan ei ota vastuuta mistään ("olemme vain palveluntarjoajia") niin näin siinä käy.

Näkymätön Käsikö sitten varmistaa että toimitaan kestävästi ja eettisesti, kun alustalla on pienois-Luonto ja survival of the fittest-touhu

No jos mainosalustalla on nyt ongelmia, niin luova ongelmanratkaisu luo paradoksaalisen uuden tason päältämään alustaa.

Päältävä organisaatiotaso on sitten systeemisesti "ristiriidassa" päälletyn kanssa. Ristiriidattomuuteen uskovat estää ratkaisua.

Sitten kuluu 30 vuotta, unohtuu mitä/miten ratkaistiin, vanhan touhun kannattajat ryhtyy ratkaisunpurkamiseen ristiriidattomuus-perusteella


Jos aktiivisesti yritetään unohduttaa mitä&miksi luova ongelmanratkaisu teki ja ratkaisunpurkaja-aatetta pidetään yllä, niin syyt unohtuu. 


Jos peruskoulussa tms. ei selitetä modernin yhteiskunnan perusasioita, niin ne sitten unohtuu. Tyhmistetyt suostuu ratkaisunpurkamisiin.

Tyhmistetyt suostuu ratkaisunpurkajien ehdotuksiin, koska tyhmistetyt ei tiedä enää perusteluja purkamiskohteen olemassaololle.

Ihmiset on kyllä tyhmempiä kuin 60- ja 70-luvulla. VKTS:n vaikutus näkyy. Tiedän yhden herkullisen yksityskohdan :)

50-luvun lopussa tuloveron ennakonpidätys siirrettiin yrityksiin jotka ymmärsi. Nyt 2017 työntekijän tuloveroja pidetään yrityksen rahoina!

Olen 100% varma että kun työnantajat suostui 50-luvulla tekemään ennakonpidätystä he käsitti&jäsensi mistä on kyse. Sitten tieto unohtui :(

Jos peruskoulussa olisi kerrottu tätäkin yhteiskunnallista perusasiaa, niin nyt ei olisi poppamies-tasoista mutu-tietämystä tuloveroista

Peruskoulussa on varmistettava että yrittäjyyden (hyvä asia) ja yhteiskunnallisten ratkaisujen ristiriitaisuus selitetään oppilaille.


Erityisesti matematiikan tunnilla on selvästi kerrottava että ristiriidattomus pätee vain matematiikassa ja systeemien rakennuksessa ei aina


Onkohan peruskoulussa #yhteiskuntaoppi:a ja osataanko sitä opettaa, koska systeemiset paradoksit on epäobjektiivisesti totta.