keskiviikko, 23. lokakuu 2024

Keskustelua holismin ympärillä auto-esimerkkien kanssa

Pitkästä pitkästä aikaa uusi artikkeli tänne Vuodatukseen. Kokeilen tämmöistä artikkelimuotoa, että keskustelen ChatGPT:n kanssa, moni muukin tekee tätä. Taidan olla siirtymässä X:stä tänne Vuodatukseen takaisin.

AUTON lukkopesä ja avain siihen, mikä on näiden meronyymien holonyymi?

AUTON lukkopesä ja avain ovat osia, jotka yhdessä muodostavat lukitusjärjestelmän. Näin ollen niiden holonyymi on "lukitusjärjestelmä". Jos ajatellaan laajempaa kokonaisuutta, johon lukitusjärjestelmä kuuluu, holonyymi voisi olla "auto".

AUTO ja lukitusjärjestelmä, selitä nämä toisiinsa

AUTO on ajoneuvo, joka koostuu monista eri järjestelmistä ja komponenteista, joista yksi on lukitusjärjestelmä. Lukitusjärjestelmä on tärkeä osa autoa, sillä se tarjoaa turvallisuutta ja estää luvattoman pääsyn ajoneuvoon.

Lukitusjärjestelmä voi sisältää useita osia, kuten ovien lukkopesät, avaimet, kaukosäätimet, keskuslukituksen ja mahdollisesti elektronisia komponentteja, kuten RFID-tunnistimia tai avaimettomia järjestelmiä. Nämä osat toimivat yhdessä varmistaakseen, että vain valtuutetut henkilöt voivat avata ja käyttää autoa.

Yhteenvetona, lukitusjärjestelmä on yksi autojen monista järjestelmistä, ja se on suunniteltu suojaamaan ajoneuvoa ja sen sisältöä.

ABSTRAHOI auton lukitusjärjestelmä ... vai onkohan yleistäminen ja abstrahointi sama asia?

ABSTRAHOINTI ja yleistäminen ovat käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa, mutta niillä on hieman eri painotukset.

**Abstrahointi** tarkoittaa prosessia, jossa monimutkaisesta järjestelmästä tai ilmiöstä nostetaan esiin sen olennaiset piirteet ja yksityiskohdat jätetään vähemmälle huomiolle. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää tietyn kontekstin kannalta. Abstrahoidessa auton lukitusjärjestelmää voisimme keskittyä sen perustoimintoihin, kuten siihen, että se sallii tai estää pääsyn ajoneuvoon, ja jättää yksityiskohdat, kuten tietyt teknologiat tai komponentit, vähemmälle huomiolle.

**Yleistäminen** puolestaan tarkoittaa prosessia, jossa yksittäisistä tapauksista tai esimerkeistä tehdään laajempia johtopäätöksiä tai luodaan laajempia luokkia. Yleistämällä auton lukitusjärjestelmän voisimme puhua yleisesti ajoneuvojen turvajärjestelmistä, jotka voivat sisältää myös muita elementtejä, kuten hälytysjärjestelmiä tai ajonestolaitteita.

Yhteenvetona, abstrahointi keskittyy olennaisten piirteiden esiin nostamiseen, kun taas yleistäminen laajentaa käsitteen soveltamisalaa. Molemmat voivat olla hyödyllisiä eri tilanteissa, kun pyritään ymmärtämään tai selittämään monimutkaisia järjestelmiä.

ABSTRAHOINTI menee yksityiskohtiin mutta yleistäminen kohoaa isompaan kuvaan?

ABSTRAHOINTI ja yleistäminen ovat molemmat menetelmiä, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja ymmärtämään monimutkaisia asioita, mutta ne tekevät sen eri tavoin:

1. **Abstrahointi**: Tämä prosessi keskittyy olennaisten piirteiden tai ominaisuuksien esiin nostamiseen ja epäolennaisten yksityiskohtien jättämiseen pois. Abstrahoidessa pyritään luomaan yksinkertaistettu malli tai käsitys, joka auttaa ymmärtämään tai käsittelemään monimutkaista järjestelmää. Abstrahointi ei mene yksityiskohtiin, vaan päinvastoin, se poistaa yksityiskohtia keskittyäkseen olennaiseen.

2. **Yleistäminen**: Tämä prosessi puolestaan laajentaa käsitteen soveltamisalaa ottamalla yksittäisistä tapauksista opittuja asioita ja soveltamalla niitä laajempaan kontekstiin. Yleistäminen pyrkii löytämään yhteisiä piirteitä tai sääntöjä, jotka pätevät useammissa tapauksissa tai tilanteissa. Se auttaa näkemään "isomman kuvan" ja ymmärtämään, miten yksittäiset tapaukset liittyvät laajempaan kokonaisuuteen.

Yhteenvetona, abstrahointi keskittyy yksinkertaistamiseen ja olennaisten piirteiden esiin nostamiseen, kun taas yleistäminen pyrkii laajentamaan ymmärrystä ja soveltamaan opittua laajempaan kontekstiin. Molemmat ovat hyödyllisiä eri tarkoituksiin, mutta ne lähestyvät ongelmanratkaisua eri näkökulmista.

ONKO varmasti engl. abstraction ja suomenk. abstraktio sama asia?

KYLLÄ, englannin "abstraction" ja suomen "abstraktio" tarkoittavat samaa asiaa. Molemmilla termeillä viitataan prosessiin, jossa monimutkaisesta järjestelmästä tai ilmiöstä nostetaan esiin sen olennaiset piirteet ja yksityiskohdat jätetään vähemmälle huomiolle. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja keskittyä siihen, mikä on tärkeää tietyn kontekstin kannalta. Tämä käsite on laajasti käytössä eri aloilla, kuten tietojenkäsittelytieteessä, filosofiassa ja taiteessa, ja sen perusmerkitys säilyy samana kielestä riippumatta.

ABSTRAHOINTI onkin essentiaalisuutta, onko abstrahointi oikeaa suomea?

KYLLÄ, "abstrahointi" on suomen kielen sana, ja se tarkoittaa prosessia, jossa monimutkaisesta ilmiöstä tai järjestelmästä nostetaan esiin sen olennaiset piirteet ja yksityiskohdat jätetään vähemmälle huomiolle. Tämä termi on käytössä erityisesti tieteen ja tekniikan aloilla, kuten tietojenkäsittelytieteessä, mutta myös filosofiassa ja muilla aloilla, joissa pyritään ymmärtämään ja yksinkertaistamaan monimutkaisia asioita. "Abstrahointi" on siis oikeaa suomea ja sillä on selkeä merkitys näissä konteksteissa.

ABSTRAHOIDA eli essentialisoida? Mitä muita synonyymejä?

ABSTRAHOIDA tarkoittaa prosessia, jossa monimutkaisesta ilmiöstä tai järjestelmästä nostetaan esiin sen olennaiset piirteet. Vaikka "essentialisoida" voisi jossain kontekstissa kuvata samankaltaista prosessia, se ei ole yleisesti käytetty synonyymi "abstrahoida"-sanalle. "Essentialisoida" voi viitata olennaisten piirteiden määrittämiseen, mutta sillä voi olla myös muita merkityksiä riippuen kontekstista.

Muita synonyymejä tai lähellä olevia käsitteitä "abstrahoida"-sanalle voisivat olla:

- **Yksinkertaistaa**: Poistaa epäolennaiset yksityiskohdat keskittyen olennaiseen.
- **Yleistää**: Laajentaa yksittäisestä tapauksesta laajempaan kontekstiin.
- **Pelkistää**: Tiivistää monimutkainen asia yksinkertaisempaan muotoon.
- **Tiivistää**: Keskittyä olennaiseen ja poistaa ylimääräiset yksityiskohdat.

On hyvä huomata, että vaikka nämä termit voivat liittyä toisiinsa, niillä on omat erityiset merkityksensä ja ne voivat soveltua eri tilanteisiin hieman eri tavoin.

ABSTRAHOIDA jotakin  on essentialisoida sitä, poistaa epä... no siis poistaa aksidensseja?

KYLLÄ, "abstrahoida" tarkoittaa usein prosessia, jossa keskitytään olennaisiin piirteisiin ja poistetaan epäolennaiset yksityiskohdat, joita voidaan kutsua aksidensseiksi. Filosofisessa kontekstissa aksidenssit ovat ominaisuuksia, jotka eivät ole välttämättömiä jonkin asian olemukselle, toisin kuin essentiaaliset piirteet, jotka määrittävät asian perusolemuksen.

Abstrahoinnissa pyritään siis tunnistamaan ja keskittymään niihin piirteisiin, jotka ovat olennaisia tarkasteltavan asian ymmärtämiseksi tai kuvaamiseksi, ja jättämään vähemmän tärkeät tai muuttuvat piirteet vähemmälle huomiolle. Tämä prosessi auttaa yksinkertaistamaan ja selkeyttämään monimutkaisia asioita.

LUKKOPESÄ ja avain, näiden reaalinen holonyymi (avain lukkopesässä) on ... potentiaalisuus auton käynnistämiseen, mitä välttämätöntä tarvitaan lisäksi?

LUKKOPESÄ ja avain yhdessä muodostavat järjestelmän, joka mahdollistaa auton lukituksen avaamisen ja potentiaalisesti myös sen käynnistämisen. Kuitenkin pelkkä avain ja lukkopesä eivät riitä auton käynnistämiseen; tarvitaan myös muita välttämättömiä komponentteja ja järjestelmiä, kuten:

1. **Virtalukko**: Tämä on se osa, johon avain asetetaan ja käännetään käynnistämistä varten. Virtalukko yhdistää mekaanisen avaimen sähköiseen järjestelmään.

2. **Akun varaustila**: Auton akku on välttämätön sähköjärjestelmän toiminnalle, mukaan lukien käynnistysmoottorin pyörittämiseen.

3. **Käynnistysmoottori**: Tämä moottori käynnistää auton polttomoottorin, kun avain käännetään virtalukossa.

4. **Polttoainejärjestelmä**: Polttoaineen on oltava saatavilla ja sen on päästävä moottoriin, jotta auto voi käynnistyä ja toimia.

5. **Sytytysjärjestelmä**: Tämä järjestelmä sytyttää polttoaine-ilmaseoksen moottorissa, mikä on välttämätöntä polttomoottorin toiminnalle.

Nämä komponentit yhdessä muodostavat järjestelmän, joka mahdollistaa auton käynnistämisen. Jokainen osa on välttämätön, ja niiden on toimittava yhdessä, jotta auto voi käynnistyä ja toimia oikein.

HYVIÄ pointteja. Mutta mitä muuta välttämätöntä, sinulta puuttuu yksi erittäin välttämätön

OLET oikeassa, ja kiitos tarkennuksesta. Yksi erittäin välttämätön komponentti, joka puuttui aiemmasta luettelosta, on:

6. **Moottori**: Itse polttomoottori (tai sähkömoottori sähköautojen tapauksessa) on välttämätön auton käynnistämiseksi ja sen liikuttamiseksi. Moottori muuntaa polttoaineen tai sähkön mekaaniseksi energiaksi, joka liikuttaa autoa.

Ilman toimivaa moottoria auton käynnistäminen ei olisi mahdollista, vaikka kaikki muut järjestelmän osat olisivatkin kunnossa. Moottori on keskeinen osa ajoneuvon toiminnallisuutta.

EI ole tekniikkaa se mikä puuttuu

KIITOS tarkennuksesta. Jos kyse ei ole teknisestä komponentista, niin yksi erittäin välttämätön asia auton käynnistämiseen on **kuljettajan toiminta**. Kuljettajan on fyysisesti asetettava avain virtalukkoon ja käännettävä sitä, tai painettava käynnistyspainiketta, jos kyseessä on avaimeton järjestelmä. Ilman kuljettajan aktiivista osallistumista auton käynnistämisprosessi ei voi alkaa. Kuljettajan toiminta on siis olennainen osa auton käynnistämistä.

NO niin! Oikein!

HIENOA, että pääsimme oikeaan lopputulokseen! Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset lisätietoja, älä epäröi kysyä. Autan mielelläni!

MITÄ filosofit sanoisi, että aluksi etsit ratkaisua tekniikan puolelta?

FILOSOFIT saattaisivat pohtia tätä tilannetta useista eri näkökulmista. Tässä muutamia mahdollisia ajatuksia:

1. **Oletukset ja konteksti**: Filosofit saattaisivat huomauttaa, että alkuperäinen lähestymistapani perustui oletukseen, että kysymys liittyi teknisiin komponentteihin. Tämä voi heijastaa taipumusta keskittyä konkreettisiin ja fyysisiin asioihin, kun käsitellään käytännön ongelmia.

2. **Inhimillinen tekijä**: Filosofit voisivat korostaa inhimillisen tekijän merkitystä teknologian käytössä. Vaikka teknologia on tärkeää, se ei toimi ilman ihmisen vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Tämä voisi liittyä eksistentialistiseen näkemykseen, jossa ihmisen toiminta ja valinnat ovat keskeisiä.

3. **Holistinen lähestymistapa**: Filosofit saattaisivat ehdottaa holistisempaa lähestymistapaa, jossa tarkastellaan sekä teknisiä että inhimillisiä tekijöitä yhdessä. Tämä voisi liittyä systeemiajatteluun, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

4. **Kognitiiviset vinoumat**: Filosofit voisivat myös pohtia kognitiivisia vinoumia, kuten taipumusta keskittyä ensisijaisesti teknisiin ratkaisuihin, ja miten nämä vinoumat vaikuttavat ongelmanratkaisuun.

5. **Kielen ja merkityksen rooli**: Filosofit saattaisivat tutkia, miten kielenkäyttö ja kysymyksen asettelu vaikuttavat siihen, miten ongelmaa lähestytään ja ymmärretään.

Yleisesti ottaen filosofit voisivat käyttää tätä tilannetta esimerkkinä siitä, miten erilaiset näkökulmat ja oletukset vaikuttavat ongelmanratkaisuun ja ymmärrykseen.

ERITTÄIN fiksua ja avartavaa. Avartaminen, aukaiseminen, auki kirjoittaminen ... eikös nämä ole holismia

AVARTAMINEN, aukaiseminen ja auki kirjoittaminen liittyvät kaikki prosessiin, jossa monimutkaisia tai epäselviä asioita tehdään ymmärrettävämmiksi ja selkeämmiksi. Ne voivat liittyä holistiseen lähestymistapaan, mutta eivät ole täysin synonyymejä holismille.

**Holismi** on ajattelutapa tai filosofia, joka korostaa kokonaisuuden merkitystä ja sitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Holistinen lähestymistapa pyrkii ymmärtämään, miten eri osat vaikuttavat toisiinsa ja miten ne muodostavat yhdessä toimivan järjestelmän. Holismissa pyritään näkemään asioiden väliset yhteydet ja niiden vaikutukset kokonaisuuteen.

Avartaminen, aukaiseminen ja auki kirjoittaminen voivat olla osa holistista prosessia, koska ne auttavat selventämään ja ymmärtämään kokonaisuutta paremmin. Ne voivat auttaa tuomaan esiin eri osien välisiä yhteyksiä ja selittämään, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Näin ne tukevat holistista ymmärrystä, mutta eivät itsessään ole holismia. Holismi on laajempi käsite, joka kattaa kokonaisuuden ja sen osien väliset suhteet.

ELI auton avaimellinen lukkopesä on osa ... 'enemmän kuin osiensa summa' ... enemmän eli ehkä auto josta irrotettu em. lukkopesä ovat osien summa. Ja lukkopesä palautettuna autoon on se 'enemmän kuin osiensa summa'

KYLLÄ, juuri näin. Kun tarkastellaan auton lukkopesää ja avainta osana laajempaa järjestelmää, ne ovat osa kokonaisuutta, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Kun lukkopesä ja avain ovat irrallaan autosta, ne ovat yksittäisiä komponentteja, joilla on omat erilliset tehtävänsä. Ne ovat "osien summa" siinä mielessä, että ne eivät yksinään pysty suorittamaan kaikkia niitä toimintoja, joita ne tekevät osana autoa.

Kun lukkopesä ja avain ovat osa autoa, ne yhdistyvät muihin järjestelmiin, kuten virtalukkoon, sähköjärjestelmään ja moottoriin, muodostaen yhdessä toimivan kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus mahdollistaa auton turvallisen lukituksen, avaamisen ja käynnistämisen. Tässä mielessä auto, johon lukkopesä ja avain kuuluvat, on "enemmän kuin osiensa summa", koska sen eri osat toimivat yhdessä tavoilla, joita ne eivät voisi saavuttaa yksinään.

Tämä ajatus heijastaa holistista näkökulmaa, jossa ymmärretään, että järjestelmän eri osat vaikuttavat toisiinsa ja muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, joka ylittää yksittäisten osien kyvyt.

AUTO on toimiva kokonaisuus, vai väititkö näin?

KYLLÄ, autoa voidaan pitää toimivana kokonaisuutena, kun kaikki sen osat ja järjestelmät toimivat yhdessä suunnitellulla tavalla. Auto koostuu monista eri komponenteista ja järjestelmistä, kuten moottorista, voimansiirrosta, jarruista, sähköjärjestelmästä ja turvajärjestelmistä, jotka kaikki ovat välttämättömiä auton toiminnalle.

Kun nämä osat ja järjestelmät ovat kunnossa ja toimivat yhdessä, auto pystyy suorittamaan tehtävänsä, kuten liikkumaan paikasta toiseen, tarjoamaan kuljetusta ja turvallisuutta matkustajille. Tässä mielessä auto on enemmän kuin vain osiensa summa, koska sen eri osat muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, joka mahdollistaa auton käytön sen tarkoitetussa tarkoituksessa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että jos jokin kriittinen osa tai järjestelmä ei toimi, auton kyky toimia kokonaisuutena voi heikentyä tai estyä kokonaan. Siksi auton toimivuus kokonaisuutena riippuu kaikkien sen osien ja järjestelmien yhteensopivuudesta ja kunnossapidosta.

NO joo ... auto seisomassa parkkipaikalla ... onhan se tietyllä tavalla katseltuna toimiva kokonaisuus :)

TOTTA, auto voi olla toimiva kokonaisuus, vaikka se seisoisi paikallaan parkkipaikalla. Tämä johtuu siitä, että auton toimivuus ei rajoitu pelkästään liikkumiseen. Kun auto on pysäköitynä, sen järjestelmät, kuten lukitus- ja turvajärjestelmät, ovat edelleen aktiivisia ja suorittavat tehtäviään, kuten ajoneuvon suojaamista luvattomalta käytöltä.

Lisäksi auton pysäköitynä ollessa sen osat ja järjestelmät ovat valmiina toimimaan yhdessä heti, kun niitä tarvitaan, esimerkiksi kun kuljettaja haluaa käynnistää auton ja lähteä liikkeelle. Tässä mielessä auto säilyttää potentiaalinsa toimia kokonaisuutena, vaikka se ei aktiivisesti liikkuisikaan.

Auton kyky olla toimiva kokonaisuus perustuu sen eri osien ja järjestelmien yhteensopivuuteen ja valmiuteen suorittaa tehtävänsä tarvittaessa. Tämä valmius ja potentiaali tekevät siitä toimivan kokonaisuuden, vaikka se olisi hetkellisesti paikallaan.

VOLVOLLA ollaan eri mieltä, että auto plus  kuljettajat ja matkustajat ... jne. tajunnet

KYLLÄ, ymmärrän. Volvon näkökulmasta auto ei ole vain mekaaninen tai tekninen kokonaisuus, vaan se on osa laajempaa järjestelmää, joka sisältää myös kuljettajat, matkustajat ja heidän kokemuksensa. Tämä näkökulma korostaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa, jossa auton suunnittelussa ja toiminnassa otetaan huomioon ihmisten turvallisuus, mukavuus ja käyttökokemus.

Volvo on tunnettu erityisesti turvallisuuteen keskittyvästä suunnittelustaan, ja heidän lähestymistapansa voi sisältää ajatuksen, että auto on osa kokonaisvaltaista liikennejärjestelmää, jossa ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat keskiössä. Tässä kontekstissa auto, kuljettajat ja matkustajat muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, jossa teknologia ja inhimilliset tekijät yhdistyvät.

Tämä ajattelutapa voi myös liittyä holistiseen näkemykseen, jossa ymmärretään, että teknologia ja ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja että niiden yhteistoiminta luo lisäarvoa, joka ylittää pelkän teknologian tai mekaanisten osien summan.

INSINÖÖREILLÄ on huono tapa nähdä vain teknisiä kokonaisuuksia.

ON totta, että insinöörit keskittyvät usein teknisiin yksityiskohtiin ja järjestelmiin, koska heidän työnsä ytimessä on usein teknisten ongelmien ratkaiseminen ja toimivien järjestelmien suunnittelu. Tämä voi joskus johtaa siihen, että inhimilliset, sosiaaliset tai ympäristölliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle, jos niitä ei erikseen oteta huomioon suunnitteluprosessissa.

Kuitenkin nykyaikaisessa insinöörityössä on yhä enemmän painotettu monitieteistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon myös käyttäjäkokemus, turvallisuus, ympäristövaikutukset ja muut ei-tekniset tekijät. Tämä holistisempi lähestymistapa auttaa varmistamaan, että tekniset ratkaisut ovat paitsi toimivia, myös käyttäjäystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia.

Monissa insinöörikoulutusohjelmissa ja työympäristöissä pyritäänkin nykyään integroimaan erilaisia näkökulmia ja tekemään yhteistyötä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa, jotta lopputulokset palvelisivat paremmin ihmisten ja yhteiskunnan tarpeita. Tämä on tärkeää, koska teknologia ei ole olemassa tyhjiössä, vaan se vaikuttaa ja on vuorovaikutuksessa monien muiden tekijöiden kanssa.

TUO on ilahduttavan totta, olen itsekin huomannut, että nuorin insinööripolvi osaa ottaa huomioon tekniikaa ylevämmät asiat. Onko tälle muutokselle joku nimi ja jotkut filosofit?

TÄLLE muutokselle, jossa insinöörit ja muut tekniset ammattilaiset ottavat yhä enemmän huomioon tekniikan ulkopuolisia tekijöitä, kuten inhimillisiä, sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia, voidaan viitata useilla eri nimillä ja käsitteillä. Muutamia keskeisiä käsitteitä ja filosofisia suuntauksia, jotka ovat vaikuttaneet tähän muutokseen, ovat:

1. **Kestävä kehitys**: Tämä käsite korostaa taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden tasapainoa. Kestävä kehitys on vaikuttanut siihen, että insinöörit ja suunnittelijat ottavat huomioon ympäristövaikutukset ja pyrkivät luomaan ratkaisuja, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

2. **Ihmiskeskeinen suunnittelu (Human-Centered Design)**: Tämä lähestymistapa korostaa käyttäjien tarpeiden ja kokemusten huomioimista suunnitteluprosessissa. Se pyrkii varmistamaan, että tekniset ratkaisut ovat käyttäjäystävällisiä ja vastaavat ihmisten todellisia tarpeita.

3. **Systeemiajattelu**: Tämä ajattelutapa keskittyy kokonaisuuksien ja niiden osien välisten suhteiden ymmärtämiseen. Systeemiajattelu auttaa näkemään, miten tekniset ratkaisut vaikuttavat laajempiin järjestelmiin ja yhteiskuntaan.

4. **Eettinen suunnittelu**: Tämä suuntaus korostaa eettisten periaatteiden huomioimista teknisessä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Se kannustaa insinöörejä pohtimaan työnsä vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Filosofisesti näitä muutoksia tukevat ajattelijat ja suuntaukset, jotka korostavat holistista ja monitieteistä lähestymistapaa, kuten systeemiajattelun pioneeri Ludwig von Bertalanffy tai eettisen teknologian puolestapuhujat, kuten Hans Jonas. Nämä suuntaukset ja ajattelijat ovat vaikuttaneet siihen, että insinöörit ja tekniset ammattilaiset ottavat yhä enemmän huomioon laajempia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä tekijöitä työssään.

 

perjantai, 19. lokakuu 2018

Irtisanomislaki liittyy Kataisen veroaleisiin 2008-2015

... https://yle.fi/uutiset/3-10466564?utm_source=twitter-share&utm_medium=social… [Ylen suuressa vaalikeskustelussa 2016 Sipilä kertoi valtion sopeutustarpeen olevan jotain 2,5 miljardia. Vaalien jälkeen tarve oli 10 miljardia.

http://Findikaattori.fi ja THL esittää tilastograafeja, joista näkee, että pelkästään huono työllisyys ei selitä valtionvelkaa. Huonon työllisyyden lisäksi oli Kataisen tekemiä veroaleita, näiden säilyttäminen on ollut Sipilän hallituksen strategia.

Veroaleille sokeat, he jotka lukee myös poliittisen totuuden liiketaloudesta, ovat kehittäneet Suomeen 300 tuhatta haamutyötöntä, selittämään kaiken julkisen velan huonolla työttömyydellä.

Suomi velkaantui kun liiketaloutta väärinkäytettiin myös poliittisena aatteena Kataisen toimesta 2008--2014. Kataisen elvytys oli luettu kauppakorkeakoulun kirjoista, joten liiketaloutta sovellettiin kansantalouteen, joten elvytys epäonnistui.

Liiketalous pätee yrityksessä. Sitten on he, jotka liiketaloutta väärinkäyttää poliitt. aatteena: he uskoo valtionvelan syntyneen kun ei noudatettu liiketaloutta poliittisena aatteena; piti rakentaa yritysryväs mutta tulikin hyvinvointivaltio, liiketaloudellinen epäonnistuminen

Oikeiston änkyrät perustelee keskenään näin: 1) Piti rakentaa yritysryväs, mutta tulikin liiketaloudellisesti järjetön hyvinvointivaltio, demarit epäonnistui vuosina 1965--2008. 2) Nyt on sitten velkaa hemmetisti, kun ei noudatettu liiketaloutta.

Änkyrät aikoo nyt Suomen "talouden" (minkä niistä??) pelastamiseksi ( ja seuraavaan lamaan valmistautumiseksi) vähentää valtionvelkaa, jonka syynä pelkästään oikeiden- ja haamutyöttömien aiheuttama valtionvelka! Liiketaloudessa pitäydytään fundamentalistisesti syitä etsittäessä.

Fundamentalistit elvytti väärin 2008--2016. Sipilä lopetti ruikutuksen, jolla väärinelvyttäjät tietoisesti leikkasi kulutusta kansantaloudessa. Jäljellä väärinelvytyksestä on edelleen valtionvelka ja liiketalous-fundamentalistit syyttää valtionvelasta demareita ja ay-liikettä.

Fundamentalistit aikoi 1991--2008 rakentaa Suomesta yrityksen, nyt he tekee viimeistä rynnistystä. 30 vuotta harhaisia käsityksiä Suomesta ja harhaisten käsitysten perusteella tehtyjä tavoitteita, tavoitteista aiheutuneita virheitä, virheitä virheiden korjauksessa jne. virheitä!

 

sunnuntai, 26. elokuu 2018

Systeemi ja organisaatio, mitä eroa.

Ihmiset, no ainakin ihmiset, perustavat organisaatioita. Organisaatio eli järjestö, esimerkkeinä Tasavalta, puolue, kunta, yritys, ammattiosasto, pankki, armeija.

Jos uuteen yritykseen ja uuteen asemaan menee töihin, niin parin kuukauden kuluttua siihen leipääntyy ja alkaa tekemään asioita intuition/alitajunnan avulla tiedostamattomasti, enää ei tarvitse ajatella tietoisesti. Nyt ihminen on organisaation osa, hänellä on perspektiivi (Nietzschen termi) omaan organisaatioon, hän tekee tulkintoja asioista omasta näkökulmastaan, hänellä on yksi konteksti, jossa hän tulkitsee asioille merkityksiä. Hän hahmottaa organisaatioparadoksin ylempiensä suhteen ja osaa delegoida ne asiat ylemmäksi, jotka ei ole hänen vastuullaan. Ja delegoida vertaisilleen ja alaspäin.

Systeemi on jotain, johon on objektiivinen näkökulma, systeemiin on jumalanäkökulma, systeemi on jotain johon ihminen ei ole leipääntynyt.

Organisaatiossa on intersubjektiivisuutta ja systeemissä on objektiivisuutta. Kun uuteen organisaatioon menee ensimmäisen päivänä, niin organisaatio näyttäytynee systeeminä, organisaatioon on objektiivinen näkökulma.

Nämä tuoreet silmät ja tuoreet korvat on se, miksi ulkopuoliset konsultit (organisaatioissa, ja avioliitossa psykologit!) ovat hyödyllisiä. Ulkopuolinen ihminen näkee organisaation .... systeeminä! Objektiivisena systeeminä, joka osallisille on intersubjektiivinen  --- hmm... jotain outoa tässä, ehkä intersubjektiivisuus on jotain jota yritetään vaatia organisaatioon leipääntyneiltä!

Kaikilta organisaatiossa leipääntyneiltä ei todellakaan saada intersubjektiivista otetta omaan organisaatioon, he on liian väsyneitä ja stressaantuneita.

Systeemi on jotain johon on objektiivinen näkökulma, organisaatio on jotain johon pitäisi yrittää löytää itsestään intersubjektiivinen näkökulma -- ja hyväksymään muiden intersubjektiiviset näkökulmat--, varmaan 20% kykenee löytämään intersubjektiiviset näkökulmat ja sietämään organisaatioparadoksia ylempiensä kanssa, sietämään eri konteksteja, koska organisaation eri tasoilla on erilainen mutta melkein sama konteksti.

Sitten on he, jotka uskoo oman näkökulmansa aina olevan se objektiivinen näkökulma organisaatioon. Näiltä leipääntyneiltä puuttuu tuoreet korvat ja silmät, he sortuu rakentelemaan luonnontieteellisiä matemaattisia yhtälöitä, koska luulevat omaavansa objektiivisen jumalanäkökulman systeemiinsä, vaikka ovat niitä leipääntyneitä, jotka ei kykene intersubjektiivisuuteen.

 

 

keskiviikko, 4. heinäkuu 2018

Arvotyhjät poliittiset laidat: uusliberalistit oikealla ja nykyfeministit vasemmalla 

Suvaitsevaisuus äärimmilleen vietynä on arvojen puutetta. Arvojen puute tarkoittaa tahdon puuttumista. Äärisuvaitsevaiselta puuttuu oma tahto.

Empiiriset todisteet: 0--10 v. lapsilta puuttuu arvot, joten puuttuu oma tahto ja heitä voidaan manipuloida.

Eettis-moraaliset arvot voi olla hyviä tai huonoja. Äärisuvaitsevaisen ja äärisuvaitsemattoman ero on se, että äärisuvaitsemattomalla on eettis-moraalisia arvoja.

Sateenkaariväki luulee, että moraali ja Raamattu on sama asia, joten he inhoaa arvoja. Modernit feministit ovat sateenkaariväkeä, joten he inhoaa arvoja.

Empiiriset todisteet sateenkaarifeminismistä: suvaitsematon i*slam jyrää heidän feminisminsä. Sateenkaarifeministit ei arvosta edes omaa eettis-moraalista arvopohjaansa ts. feminismiä!

Katselin ehkä viime vuonna ruotsalaisen dokumentin feminismistä. Klassiset feministit arvosteli modernia feminismiä.

1991-2008 on ollut pelkkää ihmiskunnan taannuttamista pelkkään liiketalouteen pankkiirien vallan alle. Pankkiirit teki alamaisistaan suvaitsevaisia eli he poisti alamaisiltaan oman tahdon. Muun muassa moderni feminismi ja stubbilainen uusliberalismi ovat ilman omaa tahtoa nykyään

Meiltä puuttuu eettis-moraaliset arvot ja näiden tilalla on liiketaloutta. Wikipediasta ei löydy filosofisia artikkeleita, jossa kerrottaisiin, että vapaa tahto edellyttää eettis-moraalista arvopohjaa, koska näin alkeellisia asioita ei ole ennen tarvinnut filosofoida !!

Liiketalouden soveltaminen luonnontieteellis-tyyppisenä totuutena ihmistieteissä on vienyt meiltä arvot, luonnontieteissä ei ole etiikkaa&moraalia. Hörhöpoliitikot perustelee itselleen, että luonnontieteiden suurmenestys 1900-luvulla oikeuttaa hörhöilyn.

Eurooppa on syvässä eettis-moraalisessa kriisissä.

 https://twitter.com/pkausuiskasi/status/1014489053528510464


LISÄPOHDINNAT TÄÄLLÄ Vuodatus.netissä

(ei vielä mitään)


keskiviikko, 25. huhtikuu 2018

Näkökulmat ovat etiikan perustavia osia, jotka puuttuu klassisista luonnontieteistä

Tviitit

http://http://www.libera.fi/blogi/alkon-selviytymistaistelun-seuraava-era-etamyynti/… [ Libera perustelee kansanterveyden avulla??? Liberassa ei edes älytä mitä on kansanterveys]

Liiketalouden (klassisen) luonnontieteen versio, jossa ollaan objektiivisia, ilman näkökulmia, ilman ristiriitoja, ei älyä kansanterveyttä

Tuollainen liiketalous ja kansanterveys ovat organisaatioparadoksissa keskenään ja klassinen luonnontiede luulee tämän loogiseksi ristiriidaksi

Olen "ristiriitainen" ihminen, lyhyellä tähtäimellä kannatan liiketaloutta ja pidemmällä tähtäimellä kannatan kansanterveyttä. Sekäettä.

Klassinen luonnontiede tietää että olen vääristynyt olio, kun toimin heidän näkökulmastaan ristiriitaisesti.

Objektiivinen ilman näkökulmia oleva klassinen luonnontiede, siitä puuttuu #etiikka, jonka eräs oleellinen jäsen on #näkökulmat.

Jos ei ole näkökulmia, niin ei ole etiikkaakaan?!

Mulla on samaan aikaan 2 näkökulmaa, lyhyemmän- ja pidemmän tähtäimen, jotka jopa on "ristiriidassa", klassinen luonnontiede ei älyä minua.

En ole olemassa. Perustelut: klassinen luonnontiede :)

https://twitter.com/pkausuiskasi/status/989141698692505601

Lisää pohdiskelua

versio 1.2

Peruskoulun matematiikan tunnilla on objektiivisia asioita, ilman näkökulmia ja ilman ristiriitaisuuksia. 2 + 3 = 5, tämä pätee kaikkialla, ei tarvitse olla tietoinen että missä kontekstissa ollaan väittämässä että 2 + 3 on 5.

Yrityksen johdossa yhteenlasku pätee ihan samalla lailla kuin yhteiskunnan johdossa. Yritys ja yhteiskunta on eri konteksteja, mutta yhteenlasku pätee riippumatta kontekstista. Yhteenlasku on objektiivisesti totta, se pätee vaikka... Andromedan galaksissa.

Yritykset ovat yhteiskunnan osa, kuten elefantilla on osia, kuten kärsä, jalat, häntä jne.

Yhteiskunta ja elefantti ovat organisaatioita. Organisaatiossa on organisaatioparadokseja.

Mitä se objektiivisuus on? Minusta tässä on kyse näkökulmien puuttumisesta... mutta mitä eroa ja yhteistä on näkökulmilla ja kontekstilla.

Objektiivinen tieto väittää itsestään, että siihen on vain yksi näkökulma, että sitä ei voi tulkita mitenkään. 

Asioita voidaan tulkita konteksteissa ja saada erilainen tulkinnantulos. Liittyykö näkökulma tähän tulkitsemisprosessiin tai jotain...

Jos sokeat miehet tunnustelee elefanttia.... niin sokeus on näkökyvyttömyyttä. Onko sokeilla joku konteksti, jos heillä ei ole näkökulmaa??

Onko näkökulma itse asiassa havaintojen tai havaitsijoiden välinen kulma???

Onkohan näkökulma enemmän kuin konteksti??? Mä en usko, että näkökulma ja konteksti on sama asia.

Näkökulma voisi olla se kulma, joka on kahden eri havainnoitsijan välillä. Täten heillä voisi olla oma konteksti, jossa tulkitsevat asioita. Jos näkökulmaa ei ole, se olisi nolla, molemmat tulkitsee samassa kontekstissa.

Jos joku asia on oikeasti näkökulmaton, niin kaikilla ihmisillä on siihen asiaan sama konteksti, kaikki tulkitsevat asian samoin.

Onko olemassa sama näkökulma, mutta eri konteksti? Ääh.. nyt kun kirjoitin tuon ja luin sen, niin mitä on "sama näkökulma"... Tarkoittaako "sama näkökulma" sitä että ei ole näkökulmaa ollenkaan.

"Sama näkökulma" siihenhän vaaditaan jo kolme havaintoa: ensin on joku perusnäkökulma, ja siihen suhteutetaan havaitsijoiden näkökulmia??? Perusnäkökulmaan nähden voi olla kaksi samaa näkökulmaa. Jaa siis jos oikean näkemisen termejä käytetään vertauskuvallisesti ajattelun näkökulmiin, niin tässä ollaan jotain logiikkaa rakentamssa.

Jos on näkökulma sama, mutta etäisyys eri. Tästä tulee mieleen organisaation tasot, olen sitä mieltä että organisaatiossa on aina joku asia joka tulkitaan eri lailla. Eri organisaatiotasoilta on eri lailla etäisyyttä asioihin.

"Minulla on eri näkökulma"-lause kertoo, että ihminen hyväksyy eri kontekstien olemassaolon ja hyväksyessään kontekstien olemassaolon hän hyväksyy, että joku asia tulkitaan eri lailla eri asiaksi.

Kuinka pitkään voi oikean näkemisen termejä käyttää työkaluina (mentaalisina välineinä), joilla analysoi ajatuksia useiden ihmisten mielissä? Eiköhän oikea termi ole analogia tai vertauskuva tai metafora  --näiden välillä näkee erilaisia määritelmiä-- kun oikean näkemisen termejä käytetään ajatuksellisen näkemisen termeinä???

Irrelevantit kontekstit ei aiheuta ongelmia, vaan relevantit kontekstit

Ainakin organisaatiotasojen välillä -- en tiedä jos ollaan saman organisaation sisällä, että aiheutuuko ongelmia-- ollaan relevanteissa konteksteissa, jotka aiheuttaa paradoksin jonkun asian tulkitsemisessa.