Taktiikka ja strategia

Oikeisto on taktisesti oikeassa ja vasemmisto strategisesti oikeassa.

Vertauskuva:

Oikeisto koostuu taistelevista yksiköistä. Taistelevalla yksiköllä on tilannekuva ja kartat yms. lähiympäristöstään: käsitys taktisesta tilanteesta. Vasemmistolla on koko maan kattava kartta: vasemmistossa harrastetaan suuria linjoja, strategiaa.

Oikeiston taisteluyksiköt toimivat maan rajoilla; vihollinen hyökkäilee jatkuvasti ja yksikkö puolustautuu ja tekee hyökkäyksiä. Sodanjohto-Vasemmisto on maan rauhallisissa keskiosissa ja näkee koko rintaman ja ohjaa sodan kulkua tavoitteenaan sen loppuminen: taisteluiden loppuminen.

Vasemmisto on sodanjohto, ja oikeisto koostuu suorittavista yksiköistä. Oikeisto vaatii koko ajan lisää joukkoja ja ammuksia ja aseistusta; lisäksi oikeisto ei halua kuunnella sodanjohtoa, vaan pitää omaa taktista käsitystään asiasta oikeana.

Selitys:

Vasemmistolla on arvoja, eli suuria linjoja, strategisia osatavoitteita matkalla taisteluiden loppumiseen:  tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, heikommista välittäminen: hyvä elämä kaikille. 

Oikeisto haluaa lisävoimia markkinamekanismisodan taisteluiden voittamiseen, taistelut kestävät nykyisin yhden osavuosikatsauksen kvartaalin. Palkkoja alas, työtehoa lisää, työaikaa pidemmäksi, porukkaa pihalle ja pienemmällä määrällä entiset työt jne.

Oikeistolta puuttuvat strategiset tavoitteet. Oikeistolla on vain taktisia tavoitteita, pärjätä yksittäisissä taisteluissa.

Yhtään sotaa ei voiteta ilman suuria linjoja tekevää strategista sodanjohtoa. Eikä varsinkaan voiteta, jos taktiset yksiköt eivät halua kuunnella strategiasta vastaavaa sodanjohtoa, vaan pitävät taktisia tavoitteita  tärkeämpinä kuin strategisia tavoitteita. (Eikä shakkipeliä voiteta ilman strategiaa.)

Oikeisto ja vasemmisto ovat molemmat oikeassa. Oikeiston taktisia tavoitteita tarvitaan, mutta  vasemmiston strategiset tavoitteet merkitsevät enemmän.